20.11.2007 20:32 | Päivitetty: 20.11.2007 23:02
Italialaisen piirtäjän Milo Manaran eroottisia Click-sarjakuvia on poistettu ainakin Keravan kaupunginkirjastosta. Kuva albumista Click4.
Jos kirja puuttuu kirjaston valikoimasta, voi olla, ettei sitä vielä ole ehditty hankkia, tai että kaikki kappaleet ovat kadonneet.
Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikki-informaatikon Heikki Poroilan mukaan syiden seassa on myös yksi huono: sensuuri, jonka olemassaoloa ei myönnetä.
"Ei Suomessa sellaista täyssensuuria esiinny, että jotakin kirjaa ei hankittaisi mihinkään kirjastoon – lukuun ottamatta värikuvapornografiaa."
Hänen kirjoittamansa Luurangot portinvartijan kaapissa (BTJ Kustannus) pureutuu kirjastojen ammattietiikkaan.
"Aineistoa valitaan usein perustein, jotka eivät kestä julkista kritiikkiä. Esimerkiksi pornografiaan suhtaudutaan automaattisen torjuvasti, mutta perustelut ovat aika henkilökohtaisia", Poroila sanoo.
Porno torjutaan tavallisesti lastensuojeluun vedoten, mutta:
"Kenelläkään ei ole tarjota mielipiteitä vahvempia todisteita siitä, että pornografia tai seksuaalisuus sinänsä olisi lastensuojelullinen ongelma."
Vaille eettisesti kestävää perustelua Poroilan mukaan jäi sekin, miksi Oikeutta eläimille -järjestön näyttely turkiseläinten kohtelusta purettiin Kallion kirjastosta ulkopuolisesta painostuksesta 2006. Eniten Poroila suivaantui kuitenkin opetusministeri Tanja Saarelan nettisuodatinhankkeesta.
"Suhtautuminen oli alamaista ja nöyristelevää – kun ministeri jotain ehdottaa, heti kirjastoväki tottelee. Se osoitti moraalista selkärangattomuutta, että harva puuttui ehdotuksen sananvapautta rajoittavaan puoleen."
Poroila ei pamfletissaan nimeä tiettyjä kirjoja, jotka olisivat hänen mielestään joutuneet hiljaisen sensuurin kouriin. Sellaista olisi vaikea todistaa. Ennemminkin hän kokee, että naisvaltaiset kirjastot suosivat naisten kuluttamaa aineistoa.
Esimerkiksi väkivalta-aiheisia teoksia ei jätetä kokonaan hankkimatta, mutta hankitaan niukasti. Homeopatiakirjoja taas esimerkiksi on pääkaupunkiseudun kirjastoissa sadoittain.
"Suurin osa portinvartijoista on naisia, ja sillä voi hyvin olla vaikutus kirjastojen yleisiin valintalinjauksiin."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi