Pamfletti tarttuu feminismiä sarvista

Tietokirjailijat Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo ovat kirjoittaneet pamfletin Keisarinnan uudet (v)aatteet, jossa suomalaista naistutkimusta väitetään epätieteelliseksi humpuukiksi.

Pamfletin kirjoittajat ihmettelevät, miksi naistutkimukselle annetaan mahdollisuus Helsingin, Turun, Lapin ja Joensuun yliopistoissa. Esimerkiksi Joensuussa hyväksyttiin 2004 naistutkimusväitöskirja, vieläpä toiseksi korkeimmalla arvosanalla.

Biologia kertoo totuuden, Niemelä ja Tammisalo täräyttävät. Naistutkimus on pelkkää politisointia, jossa tutkijat etsivät hyötyä omalle ryhmälleen.

Naistutkimusta on kritisoitu sen alkutaipaleelta asti. Tutkijapiireissä ihmetellään, miksi sen kimppuun käydään juuri nyt.

Pamfletin kirjoittajista Tammisalo on elintarviketieteen maisteri ja Niemelä vapaa toimittaja. Heidän sankareitaan ovat Richard Dawkins ja Charles Darwin, ja heitä innostaa 1800-luvun lopulla Euroopassa käyty kreationismin ja evoluutioteorian välinen kiista.

Suomen sir attenboroughit puolustavat pamfletissaan perhettä – tai oikeastaan heidän mukaansa luonto ja geenit ovat perheen puolella.

"Äiti- ja isäpuoli nimittäin kokee varsin herkästi ei-geneettisen jälkeläisen vähemmän rakastettavaksi kuin geneettisen jälkeläisen. Rikostilastot puhuvat puolestaan."

Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila kysyy, tietävätköhän kirjoittajat, miten geneettinen mekanismi toimii.

"Ei ole mitään järkeä ajatella, että esimerkiksi perhe tai äidin rakkaus ovat ominaisuuksia, jotka sitten liikkuvat kiinteinä palasina geeneissä. Ja sitten tutkija muka etsisi vain syitä näille atomistisille perusosille."

"Ympäristötekijät ja geenit ovat samalla viivalla. Monet ympäristötekijät voivat vaikuttaa samojen hormonimekanismien välityksellä kuin geenit", Haila sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi