17.12.2007 19:53
Kesällä toimintansa aloittanut pienkustantamo Vaskikirjat julkaisee kääntämättä jääneitä fantasiaklassikoita. Yhden miehen, Erkka Leppäsen, pyörittämä yrityksen uusin suomennos on Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantytär.
Lordi Dunsany (1878–1957) eli koko nimeltään Edward John Moreton Drax Plunkett, oli irlantilainen aatelismies.
Dunsany oli eksentrinen tavoiltaan – hän tiettävästi kirjoitti suuren osan teoksistaan sulkakynällä – mutta kirjoittajana hyvin tuottelias ja suosittu. Hän kirjoitti runoja, novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Tosin osa hänen näytelmistään ei ollut tarkoitettu näyteltäviksi, sillä niissä saattoi olla esimerkiksi kohtauksia, joissa henkilö ilmestyy tyhjästä, mikä olisi voinut olla vaikea toteuttaa käytännössä.
Haltiamaan kuninkaantytär on Dunsanyn toinen romaani ja ilmestyi alun perin vuonna 1924. Siinä hän kirjoitti meidän maailmamme rinnalla elävästä taianomaisesta Haltiamaasta. Haltioiden ja keijujen maalla on pitkä historia Brittein saarten mytologiassa ja kirjallisuudessa.
Lordi Dunsany teki suuren vaikutuksen amerikkalaiseen kauhukirjailija H. P. Lovecraftiin, joka näki Dunsanyn Yhdysvaltain-luentokiertueella.
Lovecraft kuuluu amerikkalaisten pulp-kirjailijoiden joukkoon, joka tunnetaan meilläkin huomattavasti paremmin kuin saman ajankohdan eurooppalaiset fantasiakirjailijat. Toisin kuin Euroopassa, jossa fantasiakirjatkin olivat yleensä kovakantisia, Yhdysvalloissa valtaosa fantasiasta ilmestyi halvoissa lukemistolehdissä ja kehittyi niissä yhdessä tieteis- ja kauhutarinoiden kanssa omaan suuntaansa.
Conan Barbaarin hahmon luoja Robert E. Howard on toinen sotia edeltävän ajan amerikkalaisfantasisti, jonka tuotanto ilmestyi jatkotarinoina lukemistolehtien sivuilla.
Vaikka Howardin Conan-tarinat aloittivat miekka ja magia -nimellä kutsutun seikkailufantasian lajityypin, nimen genrelle keksi Fritz Leiber (1910–1992). Miekka ja magia -tarinat ovat vauhdikkaita ja humoristisiakin veijaritarinoita, joissa ongelmia ratkotaan miekanterällä ja loitsuilla.
Edgar Rice Burroughsin ja muiden varhaisten seikkailukirjailijoiden perintöä jatkavissa kertomuksissa omia polkujaan tallaavat varkaat ja barbaarit ottavat yhteen niin kierojen velhojen kuin rikkaiden kauppiaidenkin kanssa.
Vaskikirjojen toinen tämän syksyn käännösteos on juuri Fritz Leiberin Lankhmarin varkaat -novellikokoelma.
Leiber tunnetaan myös fantasiaromaanistaan Conjure Wife (1943), jota eräät tutkijat pitävät merkittävänä, koska siinä tiettävästi magia esiintyy ensimmäistä kertaa tieteen kaltaisena järjestelmänä – piirre joka on ollut hyvin tyypillinen viime aikojen fantasialle.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi