Presidentti Ilves: Enää Virossa ei ole tunnetta elämisestä vankilassa

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vieraili tänään tiistaina Helsingissä kertomassa kirjastaan Omalla äänellä. Filosofian tohtori Iivi Anna Masson toimittamassa kirjassa Ilves valottaa näkemyksiään elämästä, politiikasta, filosofiasta ja kirjallisuudesta. Hän puhuu myös Viron historiasta ja nykyisyydestä ja Viron suhteista Suomeen.

Ilves esitteli kirjaansa Viron suurlähetystössä, jonne oli kokoontunut runsas joukko suomalaisia ja virolaisia poliittisia vaikuttajia ja toimittajia. Ilvestä tilaisuudessa haastatteli Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski.

Saarikoski kysyi Ilvekseltä Viron voimakkaasta sitoutumisesta Eurooppaan. Viro kuuluu EU:hun ja on myös Naton jäsen.

"Virolla on vahva pyrkimys elää länsimaisessa demokratiassa ja vapaudessa. Taloudellisesti Viro on selvinnyt paremmin kuin muut Itä-Euroopan maat. Tärkeä osuus tässä on Suomella. Suomen television ansiosta virolaiset tiesivät, mitä maailmalla tapahtuu. Muut Itä-Euroopan maat eivät tienneet. Itä-Saksassa oli laakso, jonne Länsi-Saksan televisio ei näkynyt. Siellä ihmisillä oli erilainen suhde Stasiin, kommunismiin ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan", Ilves sanoo.

Hänen mukaansa Virossa tunnettiin markkinatalous. Kuvaa värittivät myös yhdysvaltalaiset televisiosarjat Dallas ja Dynastia.

"Ne antoivat kuvan, että kaikilla amerikkalaisilla on kolme autoa."

Suomen televisio oli tärkeä opettaessaan virolaisille englantia.

"Vaikutus näkyy edelleen. Virolaiset osaavat paremmin englantia kuin muiden Itä-Euroopan maiden kansalaiset ja paremmin kuin monien keskieurooppalaisten maiden asukkaat."

Suomen ja Viron välisistä suhteista Ilves sanoo, että ne muistuttavat paljon Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita 1960-luvulla. Suhteissa on samankaltaista isoveli-pikkuveli -asetelmaa.

"Ruotsi näytti suomalaisten mielestä paljon rikkaammalta ja kehittyneemmältä maalta. Virossa on koettu samanlaisia tunteita Suomen suhteen, mutta ajan kuluessa tilanne muuttuu. Kaksi vuotta sitten ensimmäiset itsenäiseen Viroon syntyneet nuoret pääsivät äänestämään. Nämä ihmiset ajattelevat eri tavalla kuin Neuvostovallan kokeneet ihmiset. Meillä on nyt vapaus, riippumattomuus ja mahdollisuus koulutukseen. Enää ei ole sitä tunnetta, että oltaisiin vankilassa."

Ilves kirjoittaa kirjassaan virolaisesta sisusta, joka liittyy virolaisten kokemuksiin kyydityksistä.

"Tämä on yhteydessä yhteiskuntapolitiikkaan. Kun valtion budjetti on epävakaa ja on tehtävä leikkauksia, virolaiset eivät kapinoi. Minusta se on vastuullisempaa kuin toiminta joissakin maissa, joissa budjettia ei leikata, mutta apua pyydetään Suomelta. Virolaiset eivät kapinoi kaduilla, koska Siperian kauhut kokenut ihminen voi ymmärtää eri tavalla kauheuden. Meillä ei ole ollut hyvää elämää vielä kovin pitkään."

Lue Helsingin Sanomista keskiviikkona Kaja Kunnaksen Uutisanalyysi virolaisten kritiikistä, joka koskee Helsingin Sanomien Viro-kirjoittelua.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi