Raadin vastaukset kysymykseen: Pitäisikö hoitajien palkkoja korottaa selvästi enemmän kuin muiden kunta-alan työntekijöiden palkkoja?

Kunta-alan neuvotteluissa saavutettiin viime viikolla uutta virka- ja työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, jonka hyväksyi kolme neljästä työntekijöiden neuvottelujärjestöstä. Sen sijaan hoitoalan ammattiliittojen yhteinen neuvottelujärjestö TNJ on suhtautunut neuvotteluratkaisuun epäillen. Hoitajaliitot Tehy ja Super päättävät suhtautumisestaan tarjottuun sopimukseen loppuviikon aikana.

Hoitajaliitot katsovat jäsentensä olevan niin syvässä palkkakuopassa, että he tarvitsevat muita aloja suuremman korotuksen. Liittoja ei tyydytä työantajan tarjoukseen leivottu, naisvaltaisille koulutetuille aloille suunnattu kahden prosentin tasa-arvoerä. Hoitajille se merkitsee käytännössä muutaman kymmenen euron palkanlisää kuukaudessa, kun viime eduskuntavaaleja edeltäneiden puheiden perusteella odotukset olivat virittyneet jopa 500 euron korotuksiin.

Kunta-alan palkkaneuvottelut ovat hiertäneet myös työntekijäliittojen keskinäisiä välejä. Esimerkiksi opettajien ammattijärjestö OAJ on vaatinut opettajille samoja korotuksia kuin hoitajille.

Viikon kysymys:

Pitäisikö hoitajien palkkoja korottaa selvästi enemmän kuin muiden kunta-alan työntekijöiden palkkoja?

1) KYLLÄ

Kaari Utrio

Vuorotyöstä ja vastuusta tulee maksaa kunniallinen palkka. Kansalaiset maksakoot veroillaan hoitajiensa palkat, vaikka veroja pitäisi korottaa.

Jan Erola

Ensin hoitajat, sitten opettajat ja muut perässä. He ovat varmasti myös ansainneet korotuksensa. Kaikki puolueet keskustaa lukuun ottamatta vastasivat hoitajien palkkoja koskeneeseen Iltalehden 500 euron korotus-kiertokyselyyn myöntävästi. Myös kokoomuksen lupauksia nyt irvivä sdp.

Juha Sihvola

Kyllä pitäisi, koska palkkakuoppa on todellinen verrattuna moniin muihin aloihin, opettajat mukaan lukien.

A. W. Yrjänä

Vastikään ilmestyneen selvityksen mukaan hoitajat tekevät fyysisesti raskainta työtä Suomessa. Työn henkistä raskautta ei selvityksessä mitattu.

Hoitajapula on selkeä indikaattori alan vähäisestä houkuttelevuudesta. On tragikoomista, että selkeä tasa-arvopoliittinen uudistus on jäämässä liittojen keskinäisen kateuden jalkoihin. Periaatteena tuntuu olevan, että jokainen saa lopulta täysin merkityksettömän kokoisen palan kakusta.

Riina Katajavuori

Hoitajien palkkakuoppa on niin häpeällisen syvä ja vaaleja edeltäneet lupaukset olivat niin mahtipontisia, että palkkoja on syytä korottaa kunnolla.

Jos maireista vaalilupauksista ei pidetä kiinni, äänestysprosentti laskee entisestään. Joudumme kaikki aikanamme näiden alipalkattujen hoitajien armoille.

Sairaiden ja vanhusten peseminen, lääkitseminen, syöttäminen on vastuullista, raskasta ja aliarvostettua työtä. Hoitajien työssä vaaditaan sosiaalisia taitoja, pitkää pinnaa ja kykyä sietää stressiä, riittämättömyyden tunnetta ja hankalia vuorotyöaikoja.

Ymmärrän toki myös OAJ:n vaatimuksia. Kolmenkymmenen hengen lapsiryhmän opettaminen taidolla ja menestyksellä on huippusuoritus, jota arvostan ylitse monien korkeasti palkattujen trendialojen.

On turhaa väittää, että hoito- tai opetustyö olisivat pyyteettömiä kutsumusaloja. Mitä parempaa palkkaa hoitajat ja opettajat saavat, sitä parempaa hoitoa ja opetusta saamme.

Juha Seppälä

Kuoppa on todellinen, pitkän ajanjakson aikana väärien arvostusten perustalta kehittynyt epäkohta. Terveydenhoitohenkilöstön ammattitaito ja riittävyys eivät ole mitään itsestään uusiutuvia luonnonvaroja. On hyvä, että niihin pannaan hintalappu.

Harri Haanpää

Hoitajat ovat palkkansa ansainneet, koska luvattu on. Me muut olemme ansainneet surkean saippuaoopperan Vastakkainasettelun aika on ohi!, jossa tähtirooleissa prime time -aikaan esiintyvät yhden hallituspuolueen kyvyt Markku Jalonen, Jaana Pesola-Laitinen ja Erkki Kangasniemi sekä hamartian aiheuttaneen hölmön sivuroolissa Jyrki "Beaver" Katainen.

Tuotantokustannukset lankeavat lopulta hoitohenkilökunnan maksettaviksi.

Minna Tawast

Nyt on heidän vuoronsa ja meidän potilaiden ja potilaiden omaisten vuoro. Se, että OAJ ei ole vuosiin kyennyt puolustamaan opettajien etuja, on OAJ:lle peiliin katsomisen paikka.

Hoitajille on vuosikaudet – ja varsinkin viime eduskuntavaaleissa – lupailtu korotuksia ja jaettu ymmärrystä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Sairaanhoidon tilanne on kestämätön ja hoitajapula tosiasia. Valtion ja kuntien välistä suhdetta taloudellisen vastuun kannossa on tarkistettava,

jotta pienet kunnat eivät kärsi kohtuuttomasti. Tämä on kaikkien asia; Kataisestakin tulee joskus vanha ja sairas.

Juha Kuisma

Tulevaisuudessa tarvitaan väestön ikääntymisen takia hoitoalalle enemmän käsiä ja silmiä. Niitä ei saada, ellei palkkaus ole korkeampi. Kysymys on eettisesti ottaen tasa-arvosta ja OAJ:n toiminta asiassa on silmiinpistävän sika-itsekästä.

Ongelma tässä on, että puoluesihteeri Tujunen selvästikin on antanut kokoomuksen nimissä vaalien alla tätä koskevan lupauksen. Hoitajat ottivat sen todesta ja se näkyy vaalituloksessa. Kikka oli helppo ja ne puolueet, jotka eivät tupoa ja vaaleja toisiinsa sotkeneet, tekivät oikein. Kokoomus ei malttanut...

Kuntataloudessa ratkaisu (taso tulee olemaan korkea, kun asia ratkeaa) tuottaa kovan mylläkän ja paljon budjettiongelmia. Ehkä enitenHelsingissä. Tämä johtaa myös terveydenhoitoalan toimintatapojen radikaaleihin uudelleentarkasteluihin.

Ja ihan eri asia on, että on paljon aloja, kuten kirjastoala, jossa palkkataso on yhtä lailla matala.

Mikko Lehtonen

Myös muita kunta-alan matalapalkkaisten naisalojen palkkoja tulisi korottaa tuntuvasti, mutta neuvottelutilanne on sen kaltainen, että mahdollisuus tähän on nyt vain hoitoalalla, joten aloitettakoon vääristymien korjaaminen sieltä.

Heikki Hiilamo

Hoitajat ovat todellisessa palkkakuopassa eikä muuta tietä ylös ole kuin muita suuremmat korotukset. Vaalikamppailussa hoitajien palkankorotuksia puolustaneet ja hallituksen muodostaneet poliitikot ovat osaltaan vastuussa syntyneestä tilanteesta.

Kyse on myös hoidon laadusta. Jos hoitajien palkat eivät nouse julkisella alalla, parhaat hoitajat hakeutuvat yksityiselle puolelle tai ulkomaille. Hoitajien tilanne on siis erilainen kuin opettajien.

Olli Jalonen

Töiden vaativuus ja myös arvostus muuttuu sitä mukaa kun yhteiskunta muuttuu.

Suomi on siirtymässä teollisuuskasvun vuosikymmenistä toiseen aikakauteen, jolloin yhteisesti jaettavaa rahaa ei synny enää yksinomaan talouskasvusta vaan siitä, miten hyvällä hoidolla saadaan ehkäistyä kulujen kasautumista.

Hyvästä hoidosta kannattaa maksaa paremmin kuin tarpeettoman tavarakulutuksen edistämisestä.

Krista Mikkola

Pitää arvostaa enemmän ja lopettaa hoitajien pätkätyöläisyys. Eläköön sairaanhoitajat, terveydenhuoltomme perusta!

Leena Lehtolainen

Hoitajat ovat palkkakuopassa, ja heille annetut vaalilupaukset on tällä kertaa petetty harvinaisen törkeästi.

On ovelaa vallankäyttöä usuttaa koulutukseen ja vastuuseen nähden matalapalkatut alat eli opettajat ja hoitajat toisiaan vastaan. Energia kuluu keskinäiseen kinaan.

Sanna Kekäläinen

Mielestäni kysymys työn taloudellisesta arvosta on niin monitahoinen ja erityistä pohdintaa sekä tietotaitoa alasta ja asiasta vaativaa, että tämän viikon kysymys tuntuu hieman yksioikoiselta.

Tärkeyshän määrittyy aina näkökulmasta käsin. Jos ajatellaan sairaanhoidon tärkeyttä yhteiskunnallisesti, niin olisi varmasti oikeudenmukaista huomioida ja arvottaa hoitoalan työntekijöiden naisvaltaisuutta, pienipalkkaisuutta ja raskasta työpanosta.

En omaa tarpeeksi tietoa tarkastella hoitoalan ja muiden kunta-alan työntekijöiden työn arvoa, joten en voi arvottaa kysymystä mustavalkoisesti ja asettaa merkityksiä arvojärjestykseen.

Ville Ranta

Hoitotyön arvostuksesta tai siis sen puutteesta on ollut paljon puhetta viime vuosina. Käsittääkseni hoitajat ovat erityisen pahassa palkkakuopassa, ja työolot alalla eivät ole ainakaan parantuneet.

Ei voi olla epäoikeudenmukaista antaa suurempi palkankorotus sellaisille, jotka tarvitsevat sitä erityisen paljon verrattuna muihin.

Minusta hoitajaliitot ovat ilmaisseet tässä rehellisen ja oikeudenmukaisen pyynnön.

Riitta Nikula

Enemmittä selityksittä siitä huolimatta, että ammattiyhdistysten ja koko työmarkkinalaitoksen problematiikka on tässä onnettomassa kysymyksessä paljastunut syvemmin kuin koskaan ennen.

Antti Arjava

Ei välttämättä siksi, että hoitajat olisivat muita kunta-alan naisvaltaisia aloja syvemmässä palkkakuopassa koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden, vaan koska jostain on aloitettava ja hoitoalalla on työvoimapula uhkaamassa pahemmin kuin useimmilla muilla aloilla.

Nykyisiä palkkaeroja ei ylipäänsä pysty selittämään millään rationaalisilla oikeudenmukaisuusvertailuilla, vaan palkka määräytyy käytännössä sen mukaan, millä hinnalla tehtävään saadaan riittävän päteviä ihmisiä.

Tuottavuuden kasvuun palkkasuhteita ei pidä missään nimessä kytkeä, sillä vain osa tuottavuuden kasvusta on työntekijöiden ansiota ja jos sitä periaatetta olisi noudatettu vaikkapa vain viimeisen sukupolven ajan, palkkaerot olisivat tällä hetkellä aivan mahdottomat ja haittaisivat koko yhteiskunnan toimintaa, koska moniin elintärkeisiin tehtäviin ei saataisi työvoimaa.

Martti Koskenniemi

Tämä on tarpeellista kahdesta syystä. Ensinnäkin tätä edellyttää yleinen oikeudenmukaisuus - siis hoitajien palkan tosiasiallinen jääminen

yleiseen tasoon nähden liian alhaiseksi. Lisäksi tätä edellyttävät vaalien yhteydessä poliittisen johdon taholta annetut lupaukset. Kysymys ei siis ole vain (hoitajien) oikeuksista, vaan poliitikkojen velvollisuudesta.

Ongelman tässä muodostaa suhde opettajakunnan palkkaukseen, joka on myös jäänyt jälkeen yleisestä tasosta. Ongelman korjaamiseksi ei kuitenkaan ole tehty vastaavanlaista sitoumusta.

Jostakin kohteesta on joka tapauksessa alettava – kaikkia epäkohtia ei voi poistaa samanaikaisesti. Hoitajien palkan nostamisen jälkeen onkin poliitikoilla velvollisuus antaa lupaus opettajien palkan nostamisesta.

Tommi Liimatta

Suomessa on, suurten ikäluokkien nyt jo oirehtiessa, kymmenen vuoden sisällä sen kokoinen itsekseen pärjäämättömien joukko, että hoitoala on järkevä kohentaa houkuttelevaksi suuntautumisvaihtoehdoksi. Ammatin jo valinneista puhumattakaan.

(Veripaskan haju on pahin, kertoi teho-osastolla työskentelevä ystäväni äiti.)

Anja Snellman

Tässä kohtaa, nyt juuri, korotus voi näyttää roimalta - verrattuna muiden kunta-alan työntekijöiden palkkoihin - mutta totuus on, että hoitajien

palkkoja olisi pitänyt nostaa vähissä erin enemmän jo 90-luvun alusta lähtien, heti laman jälkeen, kun osalla suomalaisista eivät voimat enää riittäneet, kun rahat menivät, ja terveys ja elämänhalu.

Hoitajien palkat ovat tärkeä signaali: tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän ja yhä motivoituneempia hoitajia.

Matti Wiberg

Suomesta loppuvat hoitajat kesken, ellei heihin panosteta.

Antti Tuuri

Hoitajien palkat ovat jo kansallinen häpeä.

Elina Hirvonen

On jo taloudellisesti järjetöntä, että suomalaiset veronmaksajat kouluttavat hoitajia ulkomaille töihin.

Hoitajien palkkakuopasta keskusteltiin jo lapsuudessani 80-luvulla, ei ihme että poliitikkojen vaaleja edeltävä yksimielisyys muutoksen tarpeesta viritti odotukset korkealle.

Erkki Tuomioja

Eri asia on, että nykyinen neuvottelujärjestelmä ja julkisen työnantajan epäselvä tahto eivät voi tuottaa perusteltua tulosta.

Atso Almila

Ottaen huomioon että korotus luvattiin, ja että nyt on pidettävä lupaus, näen kaksi mahdollisuutta:joko laannutaan ja taannutaan, jolloin ainutkertainen kultainen mahdollisuus on mennyttä, tahi että yksi ryhmä todella lähtee hurjaan taisteluun ns. kutsumusammattien puolesta ja toimii tiennäyttäjänä muillekin.

Nykyisen ehdotuksen tuoma kukkaronpohjanpeitto merkinnee hyvin vähän kenellekään, on siis pakko reväyttää ja näyttää, mikä kentän tarve oikeasti on.

Jos hoitajat nyt onnistuvat, saattavat opettajatkin viimein lähteä marssille, huomenissa.

Rohkeita ulostuloja tarvitaan, yksilöitä, jotka kertovat asemastaan – sen menettämisenkin uhalla.

Claes Andersson

Julkista terveydenhoitoa uhkaa negatiivinen kierre, jopa romahtaminen; lääkäri- ja hoitajapula on varsinkin syrjäseuduilla mutta myös monessa kaupungissa niin vaikeaa, että työssä vielä olevat työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla.

Tilanteen korjaamiseksi pitää työolosuhteita parantaa ja saada lisää väkeä. Tämä ei onnistu ilman huomattavaa palkankorotusta.

Hoitotyö on vastuullista, raskasta, epäsäännöllistä ja syvällistä omistautumista vaativaa. Kun ensin saadaan hoitajien palkat tyydyttävälle tasolle, on muiden matalapalkka-alojen vuoro (opettajat, kirjastoväki jne.)

Osmo Soininvaara

Hoitajat eivät ole ainut ryhmä, joka on jäljessä, mutta merkittävin. Maailmasta ei tule mitään, jos palkkasuhteita ei voi koskaan korjata.

Tämä asia on kyllä hoidettu päin seiniä, puolelta jos toiseltakin. Käräjäoikeuksien tuomarien palkat nostettiin jokin aika sitten kertaheitolla, koska kunnon tuomareita ei enää saanut. Tätä ei rummutettu tutuilla ja toreilla vaan tehtiin kaikkien osapuolten kasvojen säilyttämiseksi

niin hiljaisuudessa, että tuomaritkin varmaan tajusivat vasta palkkanauhasta, mitä tapahtui.

Ensin tästä tehtiin ensin kokoomuksen vaaliteema, sitten opposition silmätikku. Katastrofin täydensi Tehy, joka lähti ajamaan asiaansa julkisuuden kautta. Näin vaikeutetaan palkkarakenteen korjausta.

Kaikki tietävät, että hoitajien palkkoja on pakko nostaa. On aika avutonta, jos se ei voi tapahtua kuin lakon kautta.

Timo Valjakka

He ansaitsevat sen. Yhteisen edun vuoksi on voitava tehdä myös "epädemokraattisia" ratkaisuja.

Heikki Patomäki

Uusien veronkevennysten sijasta Suomen pitäisi panostaa julkisiin palveluihin. Palkkakuopista on päästävä eroon ja samaan aikaan on taattava, että työntekijöitä ja resursseja on riittävästi, jotta sairaat voidaan hoitaa kunnolla ja koululaisia opettaa ainakin yhtä paljon kuin ennen.

Uusliberalismin yksi suuri paradoksi on, että samaan kun julistetaan Suomen olevan paljon rikkaampi kuin koskaan niin 1970- ja 80-luvuilla kehitetyt järjestelmät ovat yhtäkkiä aivan liian kalliita eikä niiden ylläpitämiseen muka ole varaa. Mihin taloudellinen kasvu on siis mennyt?

Marketta Seppälä

Hoitajat ovat työnsä luonteeseen ja määrään nähden kiistatta häkellyttävässä palkkaluokassa – huolimatta siitä, että kyseessä on meitä kaikkia joissakin elämänvaiheissa koskettava, ihmisarvoista elämää turvaava ammattiryhmä.

Taru Mäkelä

Hoitoala on joutunut odottamaan jo liian kauan. Kyse on äärettömän tärkeästä työstä.

Silja Rantanen

Jos eri ammattiryhmiä käsitellään yksittäisissä päätöksentekotilanteissa aina tasavertaisesti, eriarvoisuuksia ei voida koskaan poistaa.

Hoitotyön vaatimaa myötäelämisen kykyä pitäisi arvostaa enemmän. Hyvyydestä pitäisi palkita samalla tavalla kuin johtamistaidosta.

Ensiksi tulisi korottaa sairaala Mehiläisen päiväkirurgisen osaston hoitaja Konttilan palkkaa ja vasta sitten niiden hoitajien, jotka aloittavat puheensa: "Rouva kuuntelee nyt kun minä sanon."

Irina Krohn

Koulutukseen ja vastuuseen nähden naisvaltaisten alojen palkat eivät suomessa koskaan ole nousseet kiltteydellä ja yhteistyöllä. Työmarkkinapolitiikka on valtapolitiikka ,jossa kokemuksen mukaan röyhkeys ja painostus tuovat paremmat tulokset. Onko tämä hyvä asia on toinen kysymys.

On maan hallitukselta arvostuskysymys, jos se mieluummin esimerkiksi perintöveron poistolla haluaa turvata perillisten asemaa, eikä maksaa vielä elossa olevan vanhuksen hyvästä hoidosta.

Kansalaisten pitää myös ymmärtää , että vaatimukset yhä suuremmista veronalennuksista ja ikääntyvän väestön palvelutarpeet ovat hankala yhtälö.

On selvää ,että kunnissa on myös muita ammattiryhmiä kuin hoitajat, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta, esimerkkinä vaikkapa kirjastonhoitajat. Nähtäväksi jää syökö yhden ryhmän palkankorotukset muiden eväät, vai onko vaikutus enemmän keihäänkärjen kaltainen. Muut seuraavat viiveellä perässä.

Kaiken kaikkiaan aikanaan paljon parjattu Suomen julkinen talous on kuntapuolella osoittautunut kansainvälisesti erittäin edulliseksi tavaksi tuottaa laadukkaita palveluja kaikille. Syykin on selvinnyt – koulutettujen erityisesti naisten selkänahasta on tähän saakka riittänyt revittävää.

Jyrki Kiiskinen

Ammattitaitoisista hoitureista on pulaa, ja hoidettavien määrä sen kuin lisääntyy. Alalle on pakko saada lisää väkeä. Mutta mahdolliset korotukset ovat vain lähtölaukaus, lastenhoitajat ja opettajat seuraavat perässä.

Nyt on lopullisesti paljastunut, kuinka yhteiskunta käyttää hyväkseen kutsumusammateissa työskenteleviä ihmisiä, etenkin naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla, koska he eivät muka tee tuottavaa työtä.

Kaikista tuottavinta työtä on kuitenkin pitää väestö terveenä, kasvattaa lapsia ja kouluttaa nuorisoa. Eikö yhdellä maailman rikkaimmista valtioista ole siihen reilusti varaa?

Tästä pinteestä ei selvitä ilman kunnon tilintekoa.

Anna-Leena Siikala

Perusteena on se, että he ovat todella palkkakuopassa. Mikäli palkkakuoppaa ei kurota edes vähän pienemmäksi taloudellisesti hyvänä aikana, se jää ennalleen. Itse asiassa ehkä tulevaisuudessa syveneekin kun hoitopalveluita vaatii yhä laajeneva joukko suuren ikäluokan vanhetessa.

Asia on tietenkin hyvin ongelmallinen. Inflaatio uhkailee paitsi uusien palkkapoliittisten ratkaisujen myös elintarvikkeiden hintojen ilmeisen nousun ja energian kallistumisen vuoksi. Silti: kyllä.

Pirjo Hiidenmaa

Pitää korottaa, mutta ei suinkaan sekavien vaalipuheiden - joista kukaan ei ota tolkkua - takia vaan siksi, että hoitajia on vaikea saada. Hoitajia myös houkutellaan paremmilla palkoilla Norjaan ja Englantiin, mikä lisää hoitajapulaa.

Olen lehtitietojen varassa, enkä tarkkaan ottaen tiedä, millaiset hoitajien palkat ovat. Muistelen, että muutama vuosi sitten tuli hoitoalan palkkoihin jokin isohko korjaus.

En tiedä, onko hoitajapulan syynä riittämätön koulutus, työehdot vai palkan pienuus. Kenties kaikki nämä.

Kaarina Kaikkonen

Kyllä hoitoalan palkkoja tulee nostaa, mutta malttia malttia. Pois ahneus ja keskinäinen kateus, palkkojen kilpajuoksua pitää varoa. Vanha totuus on että ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot....Eläminen on liian kallista. Elinkustannukset karkaavat käsistä, esim. omaa kotia ei hoitaja pysty palkallaan Hesassa omaksi lunastamaan. Asuntojen hinnannousun osasyynä ovat rakennuskustannukset. Rakennusalan palkat ovat korkeat – laattamiehen apulainenkin voi jo oma talon, kesämökin ja hienomman autonkin laittaa, päinvastoin kuin moni akateeminen.

Ammattiyhdistysliike on tainnut hoitaa siellä asiansa liiankin hyvin. Jotta hoitajan palkalla asuntoon voisi yltää, tulisi asuntojen hinnat olla alhaisia – niinpä rakennuksille rahdataan muualta halvempaa työvoimaa. Eipä taida se olla suomalaisen etu, pian on rakennusmies työttömänä. Ja sama vaara uhkaa lasten ja vanhusten hoitoa. Jos palvelujen hinnat nousevat liian ylös, tulee naapuri ja tekee saman työn halvemmalla. Joten asia taitaakin levitä koulutuspoliittiseksi, osaajia ei ole riittävästi. Jos pojat kerran menestyvät huonosti koulussa, miksi ihmeessä heitä siellä piinataan ja huonoutta korostetaan? Annetaan pojille onnistumisen kokemuksia töissä joissa ruumiin voimaa tarvitaan. On turhaa kouluttaa kaikkia ihmisiä ylioppilaiksi tai tohtoreiksi, heitä ei oikeasti tarvita ja aikaa haaskaantuu. Suomessa koulutusta yliarvostetaan.

Jotta yhteiskunnan rattaat rallattaisi, tulee käytännön ammatteihin suuntautumista selkeästi kannustaa jo yläasteella. Talonrakennus ja kodin remontointi, autojen ja koneiden huolto, ihmisten ja eläinten hoito kaikki nämä arvostetuiksi oppiaineiksi peruskouluun. Oppitunnit joutaa vaikka sieltä pakkoruotsista. Tai ehkä on totuttava ajatukseen, että minuakin vanhana syöttää ja hoitaa kiinalainen...

Juha Siltanen

Ratkaisulla on paitsi yhden ammattikunnan toimeentuloa ja motivaatiota koskeva taloudellinen merkityksensä, myös – vielä keskeisempi – signaaliarvo. Yhteiskunnan olisi jo heikkenevän olemassaolonsa vahvistukseksikin syytä satsata kerrankin alaan, joka tuottaa aina taloudellisesti miinusta mutta moraalisesti plussaa.

Tällaisia ovat toki sairaanhoitoalan lisäksi esimerkiksi kirjastotoimi, lasten- ja vanhustenhoito jne., mutta sairaanhoitoalan palkkakuoppa on erityisen räikeä kuva nykykulttuurimme inhosta arkea, häviötä, siivousta, materiaalisen voittonäkökohdan sivuuttamista ja nollasummapeliä kohtaan, mitä kaikkea sairauden ja onnettomuuden kanssa tekemisessä oleminen merkitsee.

Hoitajien palkkakuopasta noussut häpeällinen debatti osoittaa yhteiskuntamme kyvyttömyyden käsitellä ilmiöitä, jotka muistuttavat pelosta, huolehtimisesta ja epävarmuudesta. Luottamus yhteisön tarjoamaan terveydenhoidolliseen turvaverkkoon ja sen kykyyn huolehtia jäsenistään edes fyysisesti on itse yhteisön olemassaolon kannalta primaarimpi kuin oikeus saada/antaa koulutusta.

Tämän koko valtiokokonaisuutta kannattelevan luottamuksen ylläpitoa ei voi sälyttää vain kuntien niskaan, se olisi yksittäisenä vaatimuksena kohtuuton.

Anna Rotkirch

Kyseessä ovat korkeasti koulutetut naiset jotka tekevät raskasta ja vastuullista työtä. Lisäksi vielä tulee se, että kyseessä on ala jossa

on työvoimapulaa. Tätä on tapana auttaa nostamalla palkkoja.

Kolmanneksi tulee tietysti se että heille on myös annettu lupaus. Kaikkein ihmeellisintä on että kokoomus nyt kiistää koskaan antaneensa tällaista lupausta.

2) EI

Ilona Anhava

Hoitajien palkkataso ei käsittääkseni muihin naisvaltaisiin aloihin verrattuna ole kohtuuttoman huono. Sen sijaan työ on monin tavoin liian raskasta. Hoitajien määrää työpaikoilla pitäisi lisätä, jotta he jaksaisivat.

Leena-Maija Rossi

Kunta-alalla pitäisi ylipäänsä korottaa naisvaltaisten, koulutusta vaativien alojen palkkoja. Esimerkiksi kirjastonhoitajien palkat ovat niin ikään kuopassa. Kahden prosentin korotus ennestäänkin pieniin palkoihin on edelleen häviävän pieni.

On käsittämätöntä, että alojen sukupuolittuminen mies- tai naisvaltaisiksi vaikuttaa edelleen monilla aloilla palkkaukseen enemmän kuin työn vaativuus ja kouluttautuminen.

Juha Vakkuri

Ei SELVÄSTI enemmän, mutta kylläkin enemmän. Kuntien palveluksessa on hoitajien lisäksi paljon muitakin ansiokasta työtä tekeviä matalapalkkaisia, kuten esim. kirjastotyöntekijät.

Ben Zyskowicz

Kunta-alalla on monia muitakin naisvaltaisia aloja, jotka ovat yhtälailla alipalkattuja.

On muuten täysin harhaanjohtavaa puhua tasa-arvoerän antamasta "muutaman kymmenen euron palkanlisää kuukaudessa", sillä eihän hoitajan ostovoima vahvistu vain sillä tasa-arvoerällä.

Oleellista on tietysti koko palkankorotus, joka on historiallisesti yli 12 % eli n. 280-435 euroa kuukaudessa runsaan kahden vuoden sopimuskaudella.

Matti Kalliokoski

Jos paino on sanalla "selvästi", niin ei. Yksittäiset tasokorotukset keskitetyillä päätöksillä toimivat huonosti. Kilpailu työvoimasta nostaa lähivuosina palkkoja niillä aloilla, jotka koetaan tärkeiksi. Silloin mitataan todellinen hoitotyön arvostus. Nyt tehty kertanosto voisi johtaa äkillisiin säästökuureihin ja työpaineen lisääntymiseen.

Taulukkojen palkkatasoa suurempi tasa-arvokysymys naisvaltaisilla aloilla on nuorten naisten syrjintä työelämään siirryttäessä. Koska työnantajat pelkäävät mahdollisesta äitiydestä johtuvia kustannuksia, naiset joutuvat joko pätkätöiden putkeen tai heidän pitää hinnoitella oma työnsä miehiä halvemmaksi.

Ratkaisu tähän on vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken. Sen voivat poliitikot tehdä myös oma-aloitteisesti, jos työmarkkinajärjestöissä ei yhteisvastuuta löydy.

Sirkku Peltola

Hoitajien palkkojen korotus on perusteltua, mutta ei muiden matalapalkka-alojen kustannuksella.

Laura Kolbe

Kuntasektori ei voi olla loputon lypsylehmä, josta riittää jaettavaa oikealle ja vasemmalle aina poliittisten suhdanteiden muuttuessa. Nyt hoitajat ovat joutuneet vaalipopulismin välikappaleiksi ikävällä ja halpamaisella tavalla. Tämä peli ei ole kunniaksi tasa-arvotavoitteille.

Kirsi Piha

Tekisi mieli olla ottamatta kantaa sillä on vastenmielistä laittaa matalapalkkaiset naiset aloineen vastakkain.

Työn arvokkuuden, tärkeyden ja merkityksellisyyden näkökulmasta varmasti kaikkien naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkoja pitäisi korottaa enemmän kuin mitä tälläkään (hyvällä!) sopimuksella tehdään, mutta se ei ole realismia. Eli vaikka pidän hoitajien työtä erittäin tärkeänä, en halua kiihdyttää toiveita, joita ei voi toteuttaa. Pitkällä tähtäimellä meidän on oltava valmiita maksamaan arvokkaasta työstä kunnollinen palkka, vaikka se aiheuttaa kuntien veroprosentteihin nousupaineita.

Jaakko Heinimäki

Jos vaihtoehdot ovat, pitäisikö hoitajien palkkoja nostaa selvästi enemmän kuin kaikkien muiden kunta-alan työntekijöiden vai ei, on vastaukseni ei.

Sairaanhoitajille – ja varsinkin perushoitajille – kuuluisi muita suurempi korotus, mutta kunta-alalla on myös muita palkkakuopassa olevia ammattiryhmiä, esimerkiksi lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat, jotka tarvitsevat kunnon tasokorotuksen.

Opettajien kannattaisi nyt olla ihan hiljaa, ettei kukaan keksi ruveta kyselemään mitään heidän saavutetuista eduistaan.

Jos palkankorotuksia jaetaan aina vain prosentteina, saavat kaikkein pienituloisimmat aina myös pienimmät korotukset.

Pauli Aalto-Setälä

Vastaan pitkään harkittuani ei, ei pitäisi korottaa selvästi enemmän kuin opettajien ja lastentarhanopettajien palkkoja korotetaan. Työ on vaativaa ja tasa-arvoerä on tärkeä naisvaltaisen alan jälkeenjääneisyyden korjausliike, jota jatkossa tulisi edelleen korjata. Hyvän nousukauden jälkeen on oikeudenmukaista vaatia matalapalkkaisten alojen palkkojen korjausta ja sairaanhoitajat ansaitsevat reilun korotuksen – kuten lastentarhanopettajatkin. Työnantajan tarjoama 12 prosenttia on reilu korotus, joka jo nyt saattaa johtaa irtisanomisiin mikäli maa sukeltaisi lamaan.

Myös verotuksen keventäminen lisäisi ostovoimaa ja nostaisi elintasoa.

3) En ota kantaa

Maria Hirvi-Ijäs

Periaatteessa olen sitä mieltä että myös opettajat, päiväkoti-opettajat ja kaikki muuta hoivatyötä tekevät ansaitsevat korotusta.

En kuitenkaan osaa laittaa pientuloryhmiä vastakkain.

Ullamaija Kivikuru

Taitava ja kyyninen tikki yhteiskunnan isoisilta: ensin löysiä lupauksia, sitten hajota ja hallitse -ideologian mukaisesti pienipalkkaiset ajetaan/ajautuvat toisiaan vastaan.

Hoitajat tarvitsevat ehdottomasti lisää palkkaa, mutta niin tarvitsevat myös kirjastovirkailijat, lastentarhanopettajat ja muutamat muutkin naisvaltaiset ja järjestövoimaltaan heikot ammattiryhmät.

Riikka Ala-Harja

En ole ammattiyhdistysaktiivi, en poliitikko, ja on vaikea nähdä asian oikeita rakenteita. En ryhdy nyt melskaamaan yhteiskunnallisella oikeudenmukaisuudella, tasa-arvolla tai vaalit voittaneen puolueen lupausten kupertumisella.

Paavo Westerberg

Vastaus on ongelmallinen. Sekä 1) Kyllä ja 2 ) Ei. Eli noista kolmesta vaihtoehdosta joutunen valitsemaan: 3) En ota

kantaa.

Jos halutaan nostaa alipalkattujen alojen palkkatasoa, ei se onnistu, jos ei jostakin uskalleta aloittaa.

Jarmo Papinniemi

Vaikea kysymys. Hoitajat tekevät tärkeää työtä ja ansaitsisivat selvästi nykyistä isomman palkan, mutta sama koskee monia muitakin kunta-alalla työskenteleviä.

Kristiina Rikman

Toki hoitohenkilökunta tarvitsee rutkasti lisää palkkaa vastuulliseen työhönsä, mutta vastuullista työtä tekevät myös opettajat.

Ihan ohi vastauksen: Ajattelen oman ammattikuntani todella matalaa tulotasoa ja sen mahdollisuuksia korottaa ansioitaan esim. lakkoilemalla, ei voi kuin masentua. Ilman rikasta ammattijärjestöä ja sen lakkokassaa lakkoasetta ei voi käyttää.

Kirjallisuuden kääntäjien vuosiansiot pyörivät 12 000–15 000 välimaastossa. Apurahoilla pääsevät leipäänsä leventämään kovin harvat. Esim. nyt jaossa olevia taitelija-apurahoja saa vuosittain vain seitsemän kääntäjää, hakijoita on jatkuvasti seitsemisenkymmentä.

Jan Zapasnik

En tunne tarpeeksi hyvin kunta-alan palkkaneuvottelujen taustoja ja tekijöitä, jotta minun kannanotollani olisi painoarvoa. Kannan huolta kuitenkin yleisellä tasolla palkkojen kasvavista eroista ja siitä syntyvien kansanryhmien välisten kuilujen kasvamisesta. Tämä kasvattaa meidät eriarvoiseen ja ristiriitojen värittämään tulevaisuuden Suomeen – kuolevaan sellaiseen.

Petri Merenlahti

Taas pitäisi tietää, mikä tilanne tarkkaan ottaen on – eli millaisessa kuopassa kukin kyhjöttää.

Hoitajien palkkoja tulisi korottaa enemmän kuin niiden kunta-alan työntekijöiden, joihin nähden he ovat syvemmässä palkkakuopassa – mutta ei automaattisesti enemmän kuin muiden, mahdollisesti samassa asemassa olevien palkkoja.

On kuitenkin tärkeää, että nimenomaan hoito- ja sivistystyön alipalkkaukseen puututaan kunnolla. On huolestuttavaa, jos yhteiskunta ei osaa antaa riittävästi arvoa näiden alojen työntekijöille. Kysymys on meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen tehtävästä työstä, jonka laatu ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii panostuksia.

Yrjö Juhani Renvall

Retorisesta sähläämisestä voisi kokoomukselle kuitenkin suositella ikään kuin "yhdyskuntapalveluna" puoluetuen lisääntyneen osan toimittamista Tehyn & Superin lakkokassaan. Vaihtoehtoinen kohde olisi huolehtia siitä, että löysä sanailu hoitajien parhaaksi ei syö teattereiden kuntaosuuksia, kun valtio nyt maksaa niille velkojaan.

Riemumielin näkisin vilpillä sisään päässeet kokoomuspoliitikot tekemässä taksvärkkiä kokonaan ilman korotuksia jääneiden lainsuojattomien teatteriryhmien myyntityössä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi