Suomalaisella pelialalla menee kovaa

Suomalaisella pelialalla menee hyvin.

Viime viikolla julkaistiin kaksi suomalaista peliä uusimmille pelikonsoleille. Bugbear julkaisi Flatout: Ultimate Carnage -romurallipelin ja Housemarque Super Stardust HD -avaruuspelin. Ja lisää tulee.

Tiistaina Recoil Games, vuoden alussa alan kotimaisten veteraanien perustama firma paljasti, että sen parin vuoden päästä julkaistavaa Earth No More -peliä rahoittaa yhdysvaltalainen julkaisija 3D Realms. Tämä tarkoittaa, että Recoil saa tehdä ensimmäisen pelinsä rauhassa, ilman deadlinea, mikä on alalla erittäin harvinaista.

Keskiviikkona myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes hyväksyi tukihakemukset jopa kuudelle peliprojektille. Se on poikkeuksellisen paljon.

Alkuvuodesta pelit nostettiin opetusministeriön kulttuurivientistrategiassa elokuvan ja musiikin rinnalle suomalaisen kulttuurin päävientituotteiksi.

"Liikevaihto ja varsinkin odotettu kasvu ovat suurempia kuin elokuva- ja musiikkialalla", linjaa Kimmo Aulake, opetusministeriön neuvotteleva virkamies.

Suomalaisten pelialan yritysten liikevaihto oli vuonna 2005 noin 65 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoista tulee viennistä.

Esimerkiksi Flatout: Ultimate Carnagen edeltäjä, Flatout 2, myi Suomessa 20 000, mutta maailmanlaajuisesti miljoona kappaletta. Suomalaisen pelialan suurinta menestystä eli Remedyn Max Paynea ja sen jatko-osaa on myyty yhteensä yli seitsemän miljoonaa kappaletta.

Toisaalta myös riskit ovat pelialalla erittäin suuret. Korkeatasoisen pelin tekeminen maksaa vähintään kymmenen miljoonaa euroa.

Pelien tekemistä tuetaan lähes yksinomaan Tekesin kautta. Tekes jakoi vuosina 2001–2006 pelialalle yhdeksän miljoonaa euroa. Tänä vuonna annetaan lähes neljä miljoonaa.

Tekes jakaa tukea teknologiavetoisesti, mutta viime aikoina myös vienti ja bisnesosaaminen ovat nousseet jakoperusteiksi. Opetusministeriön Aulake katsoo, että tulevaisuudessa tukea voisi tulla myös sisällölle, kulttuuriministeriöltä.

"Pelit eivät ole vain nörttejä koodaamassa, vaan niissä yhdistyvät hienot narratiivit, musiikki ja monia eri audiovisuaalisuuden alueita. Peliala on yksi luovista toimialoista. Ei tämä ole edes mikään tulkintakysymys, vaan fakta."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi