12.4.2008 19:01
Suomalaisopiskelijat Jorma Routti (vas.) ja Johan von Bonsdorff (oik.) uiskentelivat Fidel Castron ja tämän turvamiehen kanssa vuonna 1962.
Kuuban ohjuskriisin aikaan 1962 maailman lehtiin levisi valokuva uivasta Fidel Castrosta. Kuvan otti suomalaisopiskelija Clas Olin, joka osallistui Havannassa pidettyyn opiskelijoiden kansainväliseen urheilukonferenssiin yhdessä Johan von Bonsdorffin, Urho Mäntysen, ja Jorma Routin kanssa.
Suomalaisnelikko oli uintiretkellä Varaderossa, kun tuttu parrakas hahmo käveli yllättäen parin turvamiehen saattelemana rannalle. Hän kätteli lähimpänä olleita ja sukelsi mereen. Hetken kuluttua Castron pää nousi pintaan aivan suomalaisten vieressä.
Jorma Routti tajusi, että hetki pitää ikuistaa.
"Minulla oli äidiltä lainattu Kodak Retina -taskukamera mukana. Pyysin Olinia nappaamaan sillä muutaman kuvan muistoksi", Routti muistelee.
Yksi Olinin otoksista oli erityisen onnistunut. Siinä Fidelin pää pilkistää aalloista, ja kuvassa näkyvät myös Jorma Routti, kuubalainen turvamies ja Johan von Bondsdorff.
Castro ja suomalaisopiskelijat alkoivat rupatella.
"Vaihdoimme kuulumisia, mitä siinä nyt vedessä yhtäkkiä mieleen tuli", Clas Olin muistelee.
Suomalaiset alkoivat kysellä Kuuban turvallisuustilanteesta.
"Castro vakuutti, että voimme olla rauhassa niin siellä rannalla kuin muuallakin Kuubassa. Hän ei näyttänyt pitävän maan tilannetta mitenkään erityisen hälyttävänä", Olin kertoo.
Opiskelijoilla ei ollut hajuakaan siitä, kuinka hälyttävä tilanne itse asiassa oli. Yhdysvaltojen vakoilukoneet olivat havainneet, että Neuvostoliitto oli rakentanut Kuubaan ohjustukikohdan.
Samalla kun Castro rupatteli suomalaisten kanssa Varaderon rantavesissä, Yhdysvallat valmisteli Neuvostoliitolle uhkavaatimusta keskeyttää ydinohjustukikohtien rakennushankkeet Kuubassa. Kolmas maailmansota oli lähellä.
Suursodan uhka kasvoi lopulta niin suureksi, että suomalaisista Mäntynen, Routti ja Olin lähtivät kotiin. Ryhmän neljäs jäsen, toimittajan uransa aloittanut Johan von Bonsdorff päätti jäädä seuraamaan tilannetta. Hänen raporttejaan julkaistiin myöhemmin Helsingin Sanomissa.
Kolmikko laskeutui Seutulaan iltapäivällä 25. lokakuuta. Heidän paluunsa oli uutinen. Kuuban ohjuskriisin ainoat suomalaiset silminnäkijät olivat palanneet suoraan ydinsodan partaalta.
"Kentällä vastassa oli iso joukko lehtiväkeä. Matkakuvat olivat vielä kamerassa. Annoin kameran filmeineen Hufvudstadsbladetin toimittajalle", Routti kertoo.
Siitä alkoi suomalaisen harrastajavalokuvan maailmanvalloitus. Castron uimakuva oli jo seuraavan päivän lehdessä. Parin päivän kuluttua se komeili suurten lehtien sivuilla ympäri Eurooppaa.
Lopulta kuvan julkaistiin aukeaman kokoisena myös kuvajournalismin lippulaivan Life Magazine. Lifen versiosta suomalaiset oli rajattu pois.
Clas Olinin ja Jorma Routin yhteistyönä syntynyt kansalaisjournalismin täysosuma päätyi lopulta kymmenien miljoonien silmäparien tutkittavaksi.
Kun Routti myöhemmin tiedusteli korvauspalkkiokäytännöistä suoraan Life Magazinelta, selvisi että lehti olisi saattanut maksaa jopa 15 000 dollaria yksinoikeudesta kuvan julkaisemiseen. Summa olisi nykyrahassa jopa 90 000euroa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi