Suomen musiikkivienti viime vuonna viidenneksen alavireessä

Viime vuonna musiikin myynti ulkomaille ei enää tuonut Suomeen euroja entiseen malliin. Vuoden 2007 musiikkivienti jäi alle 20 miljoonaan euroon, mikä on kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2006.

Myös vuonna 2006 musiikkivienti hiipui. Viennin ennätysvuosi oli 2005, jolloin musiikki toi Suomeen rahaa 28 miljoonaa euroa. Pudotus johtuu pääosin siitä, että yhä suurempi osa bändien rahoista menee ulkomaisiin yhtiöihin, koska suomalaisyhtiöillä ei ole varaa tuottaa yhtyeiden kalliita mainoskampanjoita, levyjä ja kiertueita.

Esimerkki suuri osa HIMin, Rasmuksen ja Apocalyptican liikevaihdosta tuloutetaan ulkomaisiin yhtiöihin, mutta niiden tekijänoikeustulot tulevat Suomeen. Ulkomailta maksetut musiikin tekijänoikeustulot lisääntyivätkin viime vuonna 600 000 eurolla.

Suomalaisen kevyen musiikin vientiä edistävän yhdistyksen Musexin johtajan Pauliina Ahokkaan mielestä valtion vientituet eivät kuitenkaan mene hukkaan, sillä suurin osa bändien vientituloista tulee edelleen Suomeen.

Ahokas on varma, että yhtyeet pysyisivät suomalaisyhtiöiden leivissä, jos Suomessa pystyttäisiin investoimaan yhtiöiden tuotekehitykseen.

"Ruotsi, Kanada, Ranska ja moni muu maa ovat esimerkkejä, joissa merkittävät panokset musiikkivientiin ovat poikineet valtavia vientituloja."

Suomen valtio tukee musiikkivientiä vuosittain 500 000–600 000 eurolla. Kanadassa vastaava tuki oli viime vuonna lähes 18 miljoonaa euroa. Pelkästään Nettwerk-musiikkiyhtiö toi viime vuonna Kanadaan enemmän verotuloa kuin valtio antoi musiikille tukia, Ahokas sanoo.

Musex aikookin ensi vuonna kutsua ulkomaalaisia musiikkialan ammattilaisia neuvomaan suomalaista musiikkialaa. Tuotteistaminen ja tuotekehitys ovat tämän vuoden musiikin niin sanottuja tähtihankkeita. "Tuotteistaminen tarkoittaa hyvää tarinaa, hiottua pakettia, vaatetusta, laadukkaista videoita ja kunnolla studioaikaa, ja paljon muuta", Ahokas sanoo.

Ahokas toivoo musiikkialalle samalla tavalla tukea kuin muutkin vientialat saavat. Uutta rahoitusta ja apua hän odottaa Tekesiltä, joka on tukenut niin Nokian kuin monen muunkin suomalaisyhtiön tuotekehitystä.

Päätöksiä Tekes-yhteistyöstä ei vielä ole, mutta Ahokas on toiveikas. Yksi vaihtoehto olisi se, että Tekesiin palkattaisiin musiikkialaa tunteva henkilö jakamaan tuotekehitysrahaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi