Syyttäjä vaatii Karttusen lapsipornoteoksesta sakkotuomiota

Helsingin käräjäoikeus pui perjantaina, rikkoiko kuvataiteilija Ulla Karttunen lakia lapsipornoa kritisoivalla teoksellaan. Taiteilijan sananvapausoikeuksien ympärille kiteytyi koko perjantainen oikeudenkäynti.

"En epäile, etteikö pyrkimys ollut hyvä", totesi syyttäjä Harri Ilander.

Hän ei epäillyt muutenkaan Karttusen yhteiskuntakriittisiä motiiveja.

Ilander piti kuitenkin Karttusen tapaa toteuttaa kritiikkinsä vääränä eikä löytänyt kuvien käytölle perustetta.

Syyttäjä vaatiikin Karttuselle sakkorangaistusta kahdesta rikoksesta. Hänen mielestään Karttunen syyllistyi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon.

Lisäksi syyttäjä vaatii tuomiota sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

Kuvia Karttunen käytti Neitsythuorakirkko-nimiseen taideteokseensa. Siinä teltan lattialle oli ripoteltu sikin sokin netin lapsipornokuvia.

Kuvia roikkui piikkilangasta myös teltan seinillä. Kuvien lisäksi teltassa oli taiteilijan kirjoittamia tekstejä: "Orjakauppa lopetettiin 1800-luvulla. Virtuaalinen ihmiskauppa vakiintui 2000-luvulla."

Levittämissyytettä syyttäjä perustelee Karttusen näyttelystä painattamilla esitteillä. Sadan kappaleen esitepainos meni lähes kokonaan kutsuvieraille, ja heistä yksi teki ilmiannon näyttelystä poliisille. Seuraavana päivänä poliisi takavarikoi teoksen kuvat ja koko jupakan selvittäminen alkoi.

Puolustus kiisti Karttusen rikkoneen lakia, mutta myönsi kuvien hallussapidon. Asianajaja Markku Fredman korosti, että kyse on taiteilijan sananvapaudesta. Hän vertasi taiteilijaa lehtimieheen ja tieteentekijään.

Fredman nosti esille hallituksen laista aikanaan antaman esityksen. Siinä tiedotusvälineille annetaan tilapäisesti oikeus pitää hallussaan lapsipornoaineistoa ja jopa julkaista sitä osittain, jos se on yhteiskunnallisen mielipiteen muodostamisen kannalta tärkeää.

Tämän saman oikeuden Fredman tulkitsi kuuluvan myös taiteilijalle. Levittämissyytteet puolustus kiisti muun muassa vetoamalla pieneen painosmäärään ja rajattuun jakeluun. Fredman luonnehti tekoa ennemminkin kriittiseksi ilmiannoksi virtuaalisesta ihmiskaupasta. Näin puolustus vaati oikeutta hylkäämään kaikki syytteet.

Salissa kuvataiteilija perusteli myös itse teostaan. Idea hahmottui pidemmän ajan kuluessa, mutta itse kuvat hän keräsi netistä parissa tunnissa.

"Emmin, voinko tehdä tuota teosta, ja ajatus tuntui raskaalta. Jonkun piti tuohon asiaan puuttua", Karttunen perusteli.

Karttunen myös halusi tuoda netissä olevan aineiston esille siinä muodossa kuin se on nettisivuillakin. Hän kertoi yllättyneensä, miten helposti saatavilla laiton aineisto oli.

Hän myös viittasi Itävallan insestikohuun. "Miksei näitä sivustoja ajeta kokonaan alas?", Karttunen kysyi.

Oikeus antaa ratkaisunsa jutussa ensi keskiviikkona.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi