22.3.2006 18:34
Jokainen meistä pistää joskus tv-ohjelman videolle – tai nykyisin digiboksin kovalevylle – että voi katsoa sen myöhemmin sopivampaan aikaan.
Kymmenet tuhannet suomalaiset eivät kuitenkaan tyydy enää tähän. He hakevat ohjelmat verkosta. Mielenkiintoista on, että heidän mielestään kyse on kuitenkin periaatteessa samasta asiasta kuin videonauhoittamisessa.
"Lataamista ei koeta laittomaksi, koska ohjelmat tulevat jo tv:stä. Sitä pidetään vain ajansiirtona. Ihmisiä tuntuu houkuttavan se, että ohjelmia voi katsoa, milloin itse haluaa", kertoo Jukka Ruotsalainen kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajavasta Electronic Frontier Finlandista.
Laittomasta verkkolähteestä lataaminen on kuitenkin ollut rikos tämän vuoden alusta lähtien, ja tekijänoikeudella suojatun aineiston jakaminen verkossa on ollut laitonta jo pitkään.
Moni lataaja ei kuitenkaan lataa siksi, että se on ilmaista, vaan siksi, että se on helpoin tapa saada tavaraa.
Tässä on keskeinen ongelma. Tekijänoikeuksien haltijoiden etujärjestöt ovat vuosien ajan demonisoineet verkkoliikennettä. Ala on halunnut vain asettaa estoja ja vaatia korvauksia, kun samaan aikaan verkossa sukkelasti liikkuvat nuoret ovat ottaneet nopeasti käyttöön uusia teknologioita.
Laillisten verkkojakelusovellusten kehittäminen on alkanut vasta aivan viime aikoina, ja näin on päässyt syntymään tilanne, jossa hyvin suuri osa nuorista verkon käyttäjistä on kasvanut siihen, että verkosta saa kaikkea ilmaiseksi.
"Lataaminen on jo elämän realiteetti", eräs lataaja tiivistää monien asenteen. "On yhteiskunnan vastuulla korjata tilanne."
Tekijänoikeuksien haltijoiden edustajat syyttävät tilanteesta nopeita laajakaistoja ja isoja kovalevyjä. Nuoret kuluttajat vaativat oikeutta käyttää olemassa olevaa tehokasta teknologiaa. Effin kaltaiset organisaatiot alleviivaavat kuluttajan vapautta, joka määriteltiin jo 1980-luvulla ajansiirroksi.
TAUSTAAjansiirron lyhyt historia 22.3.2006
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
Kotimaa | Päivitetty 0:11
Ulkomaat | Julkaistu 19:23