Taiteilija unelmoi huolettomuudesta

kuvat. Puuväri ei ole nykytaiteilijoiden suosima materiaali, ehkä arkisuutensa, ehkä työläytensä vuoksi. Anni Henrikssonille (s. 1979) tekniikka kuitenkin kelpaa ja hän taitaa sen käytön.

Lahden taideinstituutista valmistunut Henriksson piirtää uutterasti isoja kuvia. Yhden tekemiseen menee kuukauden päivät.

Teoksia pitää katsoa läheltä ja kaukaa. Niissä esiintyvät hahmot rakentuvat viivojen elävästä viidakosta.

Aiheet ovat lähikuvia ihmisistä: tyttö makaa maassa, miehellä on intensiivinen katse, tyttö keinuu.

Yleisvaikutelma on kevyt, kuvissa on paljon valoa, mutta jotakin siellä pinnan alla kuplii. Onni menee ohi ja aina löytyy jotakin murehdittavaa. Peitto ja Painava valo on tehty mustalle pohjalle ja jälki onkin niissä muita teoksia huomattavasti dramaattisempaa.

Henrikssonin taide jää komeasti mieleen persoonallisuudellaan ja teknisellä osaamisellaan.

arvio

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi