7.10.2008 19:18
Emeritusprofessori Heikki Ylikangas syytti vuosi sitten julkaistussa Romahtaako rintama -teoksessaan armeijaa arkistopuhdistuksista ja todellisuuden kaunistelusta, sotahistorioitsijoita taas metodiköyhästä sankarimyyttien vaalimisesta Lappeenrannan Huhtiniemen leirintäalueen huhuttuja teloituksia koskien.
Ylikankaan väitteet jopa 250:stä omien ampumasta herättivät valtavasti huomiota. Tiedotusvälineissä vastaanotto oli pääosin kiittävää, mutta kaikki eivät emerituksen teesejä nielleet.
Viime vuoden joulukuussa Ylikangas sai Sotatieteellisen seuran seminaarissa kollegoiltaan ryöpytyksen, jollaista akateemisissa piireissä harvoin näkee.
Teloitettu totuus tarjoilee tämän Ylikangas-kritiikin kirjaksi laajennettuna, kirjoittaa kirjan arvioinut valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä.
Kirjoittajat ovat alan asiantuntijoita: sotahistoriaguru professori Ohto Manninen, kuolemanrangaistuksesta Suomessa väitellyt tohtori Jukka Lindstedt, sotilaskarkuruudesta väitellyt dosentti Jukka Kulomaa, maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen johtaja Jarmo Nieminen, Huhtiniemen huhuista kirjan kirjoittanut Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen ja Sota-arkiston tuntija maisteri Tapio Nurminen.
Se, että yhden tutkijan yhden tutkimuksen kumoamiseen omistetaan kokonainen kirja, on Jokisipilän mukaan ainutkertaista suomalaisessa historiantutkimuksessa.
"Sellaiseen rumputuleen Ylikangas joutuu, että ei käy kateeksi. Tällainen asiantuntijaryhmän kriittinen läpivalaisu paljastaa armotta parhaankin tutkimuksen puutteet."
Ajoittaisista päällekkäisyyksistä huolimatta Teloitettu totuus on Jokisipilän mukaan kuitenkin kelpo lukukokemus. "Kirjoittajat osoittavat säälimättä Ylikankaan metodiset lipsahdukset, lähdepohjan puutteellisuuden ja virhepäätelmät", Jokisipilä sanoo.
Ylikangas on aikaansaava historioitsija, joka on tehnyt monia uraauurtavia tutkimuksia, Jokisipilä myöntää. Teloitettu totuus osoittaa hänen mukaansa kuitenkin, että kesän 1944 teloituksista puhuttaessa Ylikankaan ansiot rajautuvat keskustelun herättämiseen.
Varmaa vastausta siihen, kuinka moni suomalaissotilas kuoli omien luodeista, ei Teloitettu totuuskaan voi Jokisipilän mukaan antaa. "Kun puhutaan tapauksista, jotka voidaan lähteiden perusteella todistaa, ollaan nyt kuitenkin lähellä lopullisia lukemia", hän arvelee.
"Kriittistä keskustelua sotahistoriastamme tulee jatkaa, mutta metodeista ei saa tinkiä", Jokisipilä summaa.
Arvio kokonaisuudessaan keskiviikon Helsingin Sanomissa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi