Timo Airaksinen pohtii onnellisuuden olemusta

Filosofi Timo Airaksinen pohtii uudessa kirjassaan onnellisuuden olemusta ja yrittää kartoittaa tietä aitoon onneen. Teos koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä keskitytään yksittäisen yksilön onneen, toisessa tarkastelu laajennetaan yhteiskuntaan, luontoon ja koko maailmankaikkeuteen.

Airaksinen kytkee ajatuksiaan buddhalaisuuteen, jonka mukaan haluaminen ja nautintojen perässä juokseminen itsessään on onnettomuuden ydin. Onni ei löydy kulman takaa vaan siitä, mikä on juuri tässä ja nyt. Pysähtyminen ja hiljentyminen ovat avaimia onneen. Suurin onni on mielenrauha ja harmonia ympäristön kanssa.

Miten tämä on mahdollista meluisessa ja kiireen täyttämässä nykymaailmassa? Airaksisen mielestä mielenrauhan vaalimiselle ei ole ainakaan aineellisia esteitä. Tekniikka on vapauttanut ihmiset jokapäiväisestä raadannan pakosta, ja perustarpeisiin vaadittavat resurssit on hankittu ja turvattu. Aineellista elintasoa ei enää tarvitsisi kasvattaa, sen sijaan sitä voisi jakaa tasaisemmin.

"On hienoa että länsimainen yliopistofilosofi on avautunut idän viisaudelle", kirjoittaa teoksen arvioiva Pekka Wahlstedt. "Vaikka länsi ja itä ovat globaalissa maailmassa kohdanneetkin, se on usein tapahtunut lännen ehdoilla. Me olemme itää pidemmällä monissa ulkoisissa asioissa, mutta sisäisen todellisuuden suhteen meillä on vielä paljon opittavaa idän ajattelijoilta."

Pekka Wahlstedtin arvio luettavissa kokonaisuudessaan sunnuntain kulttuurisivuilta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi