Tulevaisuuden taidemuseo on koko maailma!

kuvat. Ateneumin 120-vuotisjuhlavuonna peruskokoelman Fokus-näyttelyt pohtivat itse museoinstituution toimintamekanismeja ja -politiikkaa. Hannele Rantalan ja Elina Salorannan Varasto-interventiossa yleisvaikutelma onkin kuin museon kulisseista, joissa teokset odottavat hyllyissä ja laatikkoihin pakattuina julkista esiintuloa. Huoneen staattinen henki herättelee pohtimaan taiteen arvottamista, sitä, miksi yksi esine on arvokkaampi kuin toinen. Mitä säilytetään ja miksi ja minne alati laajenevat kokoelmat lopulta mahtuvat? Veikkaan silti, että moni kävelee teoksen ohi luullen sitä keskeneräiseksi ripustukseksi. Jaakko Karhunen ja Pilvari Pirtola visioivat tulevaisuuden museota. "Soitetaan taivaalta Ludwig van Beethovenin 9. sinfonia klo 17 joka päivä" - Karhunen ja Pirtola vetoavat tahallisen kömpelöissä kuvamanipulaatioissaan. Tai parempaa: "Poistetaan ilmakehä, jotta taivaankappaleet näkyisivät kirkkaammin ja selkeämmin. Näin saamme esteettä nauttia kosmoksen kauneudesta."

Mainiota, etteivät taiteilijat ole ottaneet tehtäväänsä liian vakavasti.

Manifestissaan he vielä toteavat: "Taiteilijan velvollisuus on muuttaa maailmaa, mutta ei olemalla kriittinen ja näyttämällä sen vääristymiä vaan poistamalla esteet kauneuden tieltä. Taiteen pitää olla vapaa rajoitteista, sillä ehdolla, että se lisää kauneutta maailmaan."

Ah ihanuutta! Toivottavasti kukaan ei luule 2000-luvun taideopiskelijoiden olevan ihan tosissaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi