Tutkija: Äänestysinnon lasku ei tarkoita politiikan kriisiä

Puhe passiivisesta kansalaisesta on myytti. Äänestysinnon väheneminen ei tarkoita demokratian kriisiä. Ranskalaisen demokratiatutkija Pierre Rosanvallonin juuri suomennettu kirja Vastademokratia lyö korville suomalaisen keskustelun valtavirtaa.

"On olemassa jatkuva valitusvirsi demokratioiden tilasta", Rosanvallon sanoo. "Kaikki ei ole täydellistä, mutta tilanne ei ole niin paha kuin monet sanovat."

Hänen mukaansa äänestämisen sijaan ihmiset ovat nykyisin alkaneet osallistua muilla tavoin. On syntynyt entistä voimakkaampi vastademokratia, perinteisen äänestysdemokratian vastavoima.

"Adressien allekirjoittaminen on lisääntynyt, samoin rahan lahjoittaminen yhdistyksille ja kansalaisjärjestöjen jäsenmäärä. Ihmiset ovat vähemmän äänestäjiä ja enemmän osallistuvia", Rosanvallon sanoo.

Viime viikolla Helsingissä kirjansa julkaisutilaisuudessa vieraillut Rosanvallon työskentelee arvostetun Collège de France -yliopiston professorina.

1970-luvulta alkaen hän on tutkinut ranskalaista yhteiskuntaa, nykyisin hän on keskittynyt laajemmin demokratiaan yleensä.

Teoksessaan Rosanvallon selittää boikottien, mielenosoitusten ja kansalaisjärjestöjen kaltaisia yksilöistä syntyviä poliittisia liikkeitä.

Rosanvallonin mukaan kyse on vastademokratiasta, perinteisen politiikan vastavoimasta, joka on tärkeää demokratian toimivuudelle. Vastademokratia koostuu valvonnasta, vastustamisesta ja tuomitsemisesta. Olennaista on se, että hallitut ovat epäluuloisia hallittuja kohtaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi