perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla

Tutkija: Suomi on kuin laimennettu Grönlanti

15.10.2009 8:42

hannes heikura / hs

Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.

Suomalaisia ja Grönlannin inuiitteja yhdistää Edward Duttonin mielestä viehtymys luontoon ja avaraan tilaan. Kuva pilkinnän SM-kisoista Vääksystä 2008.

Suomea voidaan ymmärtää parhaiten vertaamalla maata Grönlantiin ja Japaniin, väittää brittiläinen antropologi Edward Dutton uudessa kirjassaan The Finnuit – Finnish Culture and the Religion of Uniqueness.

"Suomi on laimennettu Grönlanti, tai Grönlanti on liioiteltu Suomi", Oulussa asuva Dutton rinnastaa.

Sekä suomalaisilla että grönlantilaisilla on Duttonin mukaan ollut vaikeuksia soveltua moderniin elämäntapaan. Se näkyy kummallakin alueella muun muassa uskonnollisuutena, nostalgisena menneisyyden haikailuna, runsaana alkoholinkäyttönä ja suurina itsemurhalukuina.

Suomalaiset yhdistää grönlantilaisiin myös vaiteliaisuus, jonka ulkomaalaiset tulkitsevat helposti juroudeksi tai epäkohteliaisuudeksi, Dutton yleistää.

Uskonnollisuus näkyy Duttonin mukaan siinä, että sekä Suomessa että Grönlannissa on vahvoja kristillisiä herätysliikkeitä. Yhtäältä herätysliikkeet heijastavat luterilaisen synnintunnon ja häpeän nostattamaa vertaisryhmän tarvetta, toisaalta ne ilmentävät vastareaktiota perinteistä identiteettiä uhkaaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Duttonin mukaan sekä Suomessa että Grönlannissa kristinuskoon on sekoittunut myös pakanallista mystiikkaa, jossa on šamanistisia piirteitä.

Šamanismin jälkiä Dutton näkee myös suomalaisessa saunakulttuurissa, jossa saunominen voi olla sekä viikoittainen puhdistautumisrituaali että suuriin elämänmuutoksiin liittyvä näytös. Vaikka saunassa ei enää synnytetä tai pestä ruumiita, polttariperinteeseen sauna kuuluu olennaisesti.

Suomalaiselle ja grönlantilaiselle mentaliteetille on Duttonin mukaan tyypillistä myös "heimoutuminen", jossa yhteisö asettaa jäsenilleen ja heidän yksilöllisyytensä ilmaisulle tarkat rajat. Suomessa se on näkynyt konsensushakuisuutena, joka yrittää sovitella tai tukahduttaa yhteisön sisäisiä ristiriitoja sen keskinäisen solidaarisuuden nimissä.

Naisten asemaa Dutton pitää verraten vahvana sekä suomalaisessa että grönlantilaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta naisten vahvuus ja itseluottamus saattaa helposti törmätä yhteen perinteisten miehen mallien kanssa. Yhdessä juopotteluperinteen kanssa se rumentaa perheväkivaltatilastoja.

Huono itsetunto on sekä suomalaisten että grönlantilaisten kansantauti. Kummankin alueen väestöä on vielä 1900-luvulla pidetty kehittymättöminä, arktisina tai "itäisinä", ja niiden kansat ovat tottuneet häpeämään itseään. Suomessa valtiollinen historia on verraten nuorta, ja Grönlanti on Tanskan alainen autonominen alue.

Dutton särkee myös kuvan Suomen tasa-arvoisuudesta. Hänen mielestään Suomi on – kuten Grönlantikin – perinteistä miehen mallia vaaliva yhteiskunta. Miehisyyttä opetetaan ja vaalitaan etenkin asevelvollisuuden avulla ylläpidetyssä armeijassa. Kansallista machoutta Dutton näkee myös juomatavoissa ja mieltymyksessä metallimusiikkiin.


Lisää aiheesta torstain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.