"Laiton irtisanominen, jos syy sukupuolisessa suuntautumisessa"

Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan lainsäädäntö erottaa työelämän ja yksityiselämän toisistaan. Tämä koskee myös poliittista toimintaa ja sukupuolista suuntautumista.

Puolison kuntavaaliehdokkuus ei Koskisen mukaan välttämättä ole hyväksyttävä syy sopimuksen irtisanomiseen. "Työnantajalla pitää olla perusteltu syy kysyä hakijalta itseltään poliittista kantaa saati hakijan puolison kantaa tai toimiiko hän politiikassa."

Mikäli syy on homous, asia on vielä yksiselitteisempi: Koskisen mukaan Johanna Korhosen työsopimuksen irtisanominen oli laiton, mikäli luottamuspulan syynä on ollut sukupuolinen suuntautuminen. Koskisen mukaan irtisanominen saattaa täyttää myös työsyrjintärikoksen tunnusmerkit.

Tarkastaja Maarit Lehmussilta Uudenmaan työsuojelupiiristä on Koskisen kanssa samaa mieltä.

”Jos sukupuolinen suuntautuminen on ollut luottamuspulan syy, totta kai se täyttää syrjinnän tunnusmerkit. Työnantajan pitää näyttää, että hänellä on muita epäluottamuksen syitä”, Lehmussilta sanoo.

Asiasta säädetään perustuslaissa sekä yksityiskohtaisemmin rikos-, työsopimus- ja yhdenvertaisuuslaeissa. Työsyrjintärikoksesta voidaan tuomita sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta.

Koskisen mukaan työnantajalla pitää olla hyväksyttävä syy kohdella työntekijöitä eri tavoin sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Hänen mukaansa voidaan ajatella, että joissakin kirkon viroissa asialla saattaisi olla vaikutusta viranhoidon kannalta.

”On vaikeaa keksiä, mikä voisi olla hyväksyttävä syy tässä tapauksessa. Päätoimittajan asema ei ole sellainen, jossa sukupuolisella suuntautumisella olisi merkitystä työn kannalta.”

Koskisen mukaan normaali työnantaja ei voi työhaastattelussa edes kysyä sukupuolisesta suuntautumisesta. ”Minusta lehti ei voi sellaista kysyä”, Koskinen sanoo.

Lehmussillan mielestä edes kirkko ei saa kysyä työnhakijan sukupuolista suuntautumista tai antaa sen vaikuttaa työntekijän kohteluun.

Koskisen mukaan sukupuolisen suuntautumisen takia tapahtuneista irtisanomisista on käyty oikeutta Suomessa hyvin harvakseltaan. Se ei kuitenkaan luo välttämättä oikeaa kuvaa syrjinnän määrästä.

”Nämä ovat olleet aiemmin sellaisia tapauksia, joissa syytteen nostaminen on ollut vaikeaa. Nyt tilanne on muuttumassa. Ehkä niitä alkaa olla helpompi nostaa”, Koskinen arvioi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi