Unkarilainen musiikki-instituutio on pahasti laitostunut

Konsertti. Ferenc Sebõ alkoi kerätä ja esittää unkarilaista kansanmusiikkia jo 1970-luvun alkupuolella. Sebõ oli eri kansanmusiikkeja esitelleen tanssitupaliikkeen johtohahmoja, ja hänen yhtyeestään nousi maailmankuulu Márta Sebestyén.

Yhtyeen vierailu Helsingin laulufestivaalilla vuonna 1977 liittyi Etnosoi-festivaalia järjestävän Maailman musiikin keskuksen syntyhistoriaan. Myös toinen järjestäjä, Unkarin kulttuurikeskus, juhlii nyt 30-vuotisuuttaan.

Unkarilaisen musiikin ohella kuultiin muun muassa mordvalaista.

Yhtye esitti kaiken teknisesti virheettömästi. Sebõ ja kumppanit hallitsevat soittimensa ja Réka Soósilla on hieno lauluääni.

Vajaassa 40 vuodessa kansanmusiikin elävöittäjästä on kuitenkin tullut instituutio, joka näyttää laitostuneen ikävästi. Harvoin näkee yhtä ilmeetöntä esitystä.

Vaikka kuultiin enimmäkseen hilpeää juhlamusiikkia, vain yleisön suosionosoitukset nostivat pari kertaa hymyn joidenkin muusikoiden kasvoille.

Musiikki tuntuikin koskettavan enemmän yleisöä kuin esiintyjiä.

Yhtye vaikutti kansanmusiikin museolta, jossa musiikki on säilynyt mutta jähmettynyt.

Ehkä Unkarikin tarvitsisi oman Värttinänsä, joka piristäisi perinnettä uusilla vaikutteilla. Siitähän suomalaisen kansanmusiikin nykyinen monimuotoinen kukoistus käynnistyi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi