perjantai 10.2.2012 | Elina, Ella  Onnittele e-kortilla

Uusi elämäkerta paljastaa Leonard Cohenin rakastaneen tukkumitassa

31.7.2010 20:49

Leonard Cohen on vahvasti eri suuntiin tempova persoonallisuus: työmaanikko ja yksinäisyydessä kilvoitteleva munkki, toisaalta seurueiden kärkäs väittelijä, yökerhojen kauhu ja väsymätön ladykiller.

Leonard Cohen on vahvasti eri suuntiin tempova persoonallisuus: työmaanikko ja yksinäisyydessä kilvoitteleva munkki, toisaalta seurueiden kärkäs väittelijä, yökerhojen kauhu ja väsymätön ladykiller.

"Laulu häikäisi minut ja halu tavoittaa suuri määrä ihmisiä häikäisi minut." Näin runoilija-laulaja Leonard Cohen kommentoi lähtöään Hydra-saarelta Kreikasta Ira B. Nadelin kirjoittamassa elämäkerrassa.

Cohen konsertoi Hartwall-areenalla tiistaina 10. elokuuta. Monet hänen lauluistaan, kuten esimerkiksi Suzanne, Bird on the Wire tai Seems so Long Ago, Nancy – kumpuavat miltei jäännöksettä Cohenin omista lähikuvioista, jotka Nadelin kirjassa jäljitetään tarkasti.

Ei ole uusi tieto, että Cohen ylistää ja rakastaa naisia ja naiset häntä. Se kuitenkin yllättää, miten tukkumitassa hän on heitä rakastanut – jo summittainenkin laskutapa vie koomisiin lukumääriin.

Hänen intohimoisimmat rakkautensa Nadel osaa onneksi kuvata tirkistelemättömästi.

Cohenin elämän elementtejä ei peitellä. Hänen seuralaisenaan kulki piinaava depressio, josta hän pyristeli irti moninaisin keinoin: "matkustusta, zeniä, seksiä, huumeita, urheilua, juutalaisuutta".

Sivullinen huomannee oitis noin puolet konsteista vääriksi. (Viime vuosina hänen masennuksensa on merkittävästi helpottunut.)

Hänestä hahmottuu vahvasti eri suuntiin tempova persoonallisuus: työmaanikko ja yksinäisyydessä kilvoitteleva munkki, toisaalta seurueiden kärkäs väittelijä, yökerhojen kauhu ja väsymätön ladykiller.

Varakkaaseen juutalaissukuun Montrealissa 1934 syntynyt Cohen astui varhain taiteen valtateille, ja sen myötä hän vähä vähältä etääntyi bisneksen poluilta, joita perheen omistama pukutehdas lupasi.

Hän oli varttunut suvun arvostettujen rabbien hoteissa. Nähtyään 1945 valokuvia keskitysleireistä hän käsitti juutalaiset "kärsimyksen ammattilaisiksi"; oivallus politisoi häntä ja irrotti synagogajuutalaisuudesta. Toisena etappina olivat kaksi sattumaa vuodelta 1949: hän hankki kitaran ja löysi Federico García Lorcan runouden.

Cohenin nuoruus värittyi hypnoosi- ja huumekokeiluin, yksinäisin vaelteluin ja pian jo lupaavin runonäytöin. Hän hurmasi ystäväpiiriään harvinaisella anarkistin ja askeetin karismallaan.


Leonard Cohen Hartwall-areenalla 10. elokuuta. Liput 59–89 e. Leonard Cohenin elämäkerran arvio sunnuntain kulttuurisivuilla.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.