Valokuvaaja Anton Corbijn teki elokuvan yhtyeestä, joka muutti hänen elämänsä

Hollantilainen Anton Corbijnille haki vuosien ajan aihetta ensimmäiseen elokuvaansa. Lopulta hänen eteensä kannettiin Control-elokuvan käsikirjoitus. Se oli tositarina ihmisistä, jotka olivat antaneet kokonaan uuden suunnan myös hänen omalle elämälleen.

"Näin jälkikäteen aihe kuulostaa tietysti luontevalta minulle, mutta en ollut koskaan aiemmin ajatellut tehdä elokuvaa Ian Curtisista", Corbijn myöntää. "Kun sitten luin käsikirjoituksen, tunsin, että minulla on siihen yhteys sekä tunteellisesti että visuaalisesti. Vihdoin minulla oli aihe, jonka tekemiseen minulla oli paremmat lähtökohdat kuin oikeilla, kokeneilla ohjaajilla."

Ian Curtis oli manchesteriläisen Joy Division -yhtyeen laulusolisti, jonka elämä päättyi itsemurhaan 1980. Corbijniin hänen yhtyeensä oli tehnyt niin suuren vaikutuksen, että hän muutti heidän perässään Hollannista Englantiin.

Päätös sinetöi hänen tulevaisuutensa.

Vain kaksitoista päivää myöhemmin hän otti Joy Divisionista valokuvan, joka avasi hänelle tien yhtenä maailman arvostetuimmista rockkuvaajista. Valokuvauksesta hän jatkoi videoiden ohjaamiseen, ja nyt on elokuvan vuoro.

"Hienointa tässä on se, että kaikki on tapahtunut luonnollisesti. Muutin Englantiin, tapasin yhtyeen ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin tein tämän elokuvan", Corbijn hämmästelee. "Kaikki lähtee siitä, että haluan tehdä sellaisia asioita, joihin itse uskon ja joita rakastan – vaikka kaikki eivät olisi samaa mieltä. Jos teet jotain omasta mielestäsi kaunista, se löytää aina yleisönsä."

"Esimerkiksi valokuvaajana olen hyvin itsepäinen. Haluan itse päättää, millaisia työni ovat. Joidenkin mielestä se tekee minusta vaikean ihmisen."

Ilman Corbijnin uskoa myös Control olisi voinut jäädä tekemättä.

Rahoittajat eivät suoranaisesti riemastuneet, kun Corbijn kertoi hankkeestaan: hän halusi tehdä mustavalkoisen elokuvan tuntemattomasta laulajasta, jota näyttelisi ensimmäiseen elokuvarooliinsa palkattu Sam Riley.

"Ymmärrän, että se ei kuulostanut bisnesmielessä järkevältä. En itsekään tiennyt, haluaako kukaan nähdä tällaista elokuvaa", Corbijn kertoo. "Mutta olin niin vakuuttunut aiheesta, että päädyin itse rahoittamaan elokuvan."

Nyt Corbijnilla on syytä olla helpottunut. Control on saanut innostuneen vastaanoton, ja se on jo ehditty palkita elokuvafestivaaleilla. Elokuvan ennakkonäytökset myytiin pikavauhtia täyteen myös Rakkautta & anarkiaa -festivaaleilla.

Vaikka Corbijnilla on omakohtaisia muistoja elokuvansa keskeisistä henkilöistä, ne eivät hänen mukaansa vaikuttaneet lopputulokseen.

"Tietysti se helpotti, että Ian on mielessäni oikea olemassa ollut ihminen, mutta en voi sanoa tunteneeni häntä. Tapasin hänet vain kolmesti, enkä puhunut tuolloin juuri englantia. Eivätkä Joy Divisionin soittajat olleet mitenkään ystävällisiä."

Hän painottaa, että elokuva on ensisijaisesti tarina 17–23-vuotiaan pojan elämästä, ei niinkään Ian Curtisista tai Joy Divisionista.

"Olen ennen kaikkea kiinnostunut yksittäisistä ihmisistä, kuinka he elävät elämäänsä ja mikä vie heitä eteenpäin. En missään nimessä halunnut tehdä rockelokuvaa. Halusin tehdä rakkaustarinan."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi