Valtataistelu roihahti Suomen Penissä

Erimielisyys Venäjä-aktiivisuudesta ja suhteesta Chávezin Venezuelaan värittää sananvapausjärjestön riitoja

Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen Pen valmistautuu viikon kuluttua torstaina järjestettävään vuosikokoukseensa sekavissa tunnelmissa. Järjestön puheenjohtaja Jukka Mallinen ja varapuheenjohtaja Rita Dahl ovat riitautuneet, ja myös johtokunta on jakautunut.

Eri osapuolet ovat pitäneet kokouksia, joiden koollekutsumisen lainmukaisuudesta ja päätösvaltaisuudesta vallitsee vaihtelevia käsityksiä.

Mallinen jättää puheenjohtajan tehtävät, mutta kannattaa seuraajakseen Lauri Otonkoskea. Myös Dahl on ehdolla. Toistaiseksi ainoa ehdokas varapuheenjohtajaksi on Jarkko Tontti, joka luetaan Otonkosken leiriin.

Henkilöristiriitojen ja johtamistapoja koskevien näkemyserojen ohella konfliktiin kytkeytyy erimielisyyksiä siitä, kuinka Suomen Penin pitäisi ottaa kantaa Venäjän tai Venezuelan asioihin.

Mallinen on nostanut järjestön profiilia Venäjän ja muiden entisten IVY-maiden asioiden kommentoijana, ja hän sanoo joutuneensa sen vuoksi muun muassa Tiedonantaja-lehden ja Venäjän nykyhallinnon kannattajien hampaisiin. Kokouskutsun saatekirjeessä hän huomauttaa myös, että monissa maissa "autoritääriset ja diktatoriset tahot" yrittävät soluttaa eri maiden Pen-järjestöjä.

"Jos katsoo sitä roskaa, jota niskaani internetisssä syydetään, niin ymmärtää, etten viitsi olla Suomen putinistien sylkykuppina", Mallinen kertoo.

Dahl sanoo pitävänsä Venäjää tärkeänä Penin painopistealueena, mutta hän haluaisi nostaa sen rinnalle muitakin alueita, kuten Afrikan, arabimaat ja Latinalaisen Amerikan.

Hänen mielestään Mallinen omaksui Penille liian julkisuushakuisen roolin esimerkiksi jupakassa, joka syntyi kirjailija Sofi Oksasen esiintymisestä Suomen Pietarin-konsulaatin runoillassa.

"Semmoinen tunne minulle tulee, että sananvapausasiaa käytettiin jonkin muun asian ajamiseen, vaikka Oksasella on toki täysi mielipiteenvapaus Venäjään liittyvissä asioissa. Objektiivisesti ottaen Suomen-konsulaatti oli oikeassa: Oksanen ei ole runoilija."

Myös suhtautuminen Venezuelan presidentin Hugo Chávezin hallintoon jakaa Penin johtokuntaa. Dahl väittää, että perulais-suomalainen runoilija Roxana Crisologo poistettiin itsenäisyyspäivänä järjestetyn matinean esiintyjälistalta, koska häntä pidettiin - Dahlin mukaan aiheetta - Chávez-myönteisenä. Mallisen mukaan syynä oli tilaisuuden konsepti, joka esitteli suomalaisen nuoren polven kärkirunoutta.

Vuosikokouskutsuun on kuitenkin liitetty johtokunnan jäsenen Jukka Koskelaisen Chávez-kriittinen kirjoitus Venezuelan sananvapaudesta.

Kiistakysymyksiin kuuluu, pitäisikö Penin profiloitua kirjailijoiden vai yleisemmin sananvapauskysymyksistä kiinnostuneiden järjestönä.

Mallinen kirjoittaa kokoussaatteessaan Penin tarvitsevan linjanvetäjiksi "oikeita" ja "merkittäviä" kirjailijoita "militanttien grafomaanien" ja "järjestögangsterien" sijaan.

Dahl sanoo olevansa valmis siirtämään painopistettä kirjailijoiden puolelle, mutta toimittajia unohtamatta. Hänen mielestään Penistä on tullut Mallisen kaudella liiaksi yleisten kirjallisten tapahtumien järjestäjä, minkä vuoksi sananvapaustyö on jäänyt pimentoon.

Lauri Otonkosken ja Jarkko Tontin ohella johtokuntaan pyrkivät uusina jäseninä kirjailijat ja kirjallisuusvaikuttajat Kristina Carlson, Markus Nummi ja Tarja Roinila.

Otonkoski vakuuttaa, että hän tarkastelee sananvapautta laajemmin kuin vain kirjallisuuden näkökulmasta. Puheenjohtajana Otonkoski haluaisi aloittaa puhtaalta pöydältä.

"Tämmöisessä umpikujassa siihen kuuluisi, etteivät Venezuelan vaalitulokset tai ihmisten omat suhteet Venäjän eri tahoihin koskettaisi tai määrittäisi Suomen Penin kannanottoja vastaantuleviin asioihin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi