Venäläinen kulttuuri kotiutui Suomeen

Helsingissä lähistöineen asuu Tilastokeskuksen mukaan runsaat 23000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä ja koko maassa lähes 60000. Suomen toiseksi suurimmalle kielivähemmistölle on nykyään tarjolla melko paljon kulttuuria. Sitä tuodaan Venäjältä, mutta Suomessa asuu paljon myös omaa kulttuuria tuottavia venäläisiä taiteilijoita.

Aleksanterin teatterin ohjelmistosta kolmasosan tarjoavat venäläiset taiteilijat. Teatterissa käy vähintään kerran kuukaudessa joku venäläinen ryhmä tai solisti. Yleisönä on sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia.

"Konserttien yleisöstä noin puolet ovat venäjänkielisiä ja puolet suomenkielisiä. Teatteriyleisöstä valtaosa puhuu venäjää. Kehitämme tekstityslaitteita, jotta teatterikin tavoittaisi venäjää puhumattoman yleisön", tuottaja Saija Nisula sanoo.

Yleisön joukossa on myös venäläisiä matkailijoita, jotka tulevat katsomaan suosikkejaan Suomeen, jos he eivät ole saaneet lippuja kotimaassaan.

Aleksanterin teatteriin palkattiin pari vuotta sitten apulaistuottajaksi Pietarista kotoisin oleva näyttelijä Anastasia Trizna, joka vastaa yhteistyöstä venäläisten taiteilijoiden kanssa.

"Venäjällä kiinnostus esiintymisestä Suomessa on hyvin suuri. Tulijoita olisi paljon enemmän kuin voimme ottaa. Aleksanteriin teatteriin on vaikea tuoda isoja produktioita, joilla on monimutkainen tekniikka. Joskus esityksen hinta asettaa rajat", Trizna sanoo.

Aleksanterin teatteri on nykyohjelmistossaan palannut juurilleen. Talo valmistui Venäläisen teatterin käyttöön 1880, jolloin sinne tuotiin kiertäviä esityksiä Venäjältä. Yleisössä oli paljon Suomessa asuneita venäläisiä upseereita perheineen.

Mariinski-teatterin kanssa tehtiin yhteistyötä jo toista sataa vuotta sitten. Nyt yhteistyö on elvytetty. Mariinski-konserttisarja alkoi viime keväänä ja se jatkuu syksyllä. Mukana on nyt myös balettia.

Yhteistyö jatkuu myös pietarilaisen Mihailovskin miesbaletin kanssa, joka saapuu Helsinkiin joulukuussa. Venäjän vanhin, satavuotias Pjatnitskin kuoro tuo Helsinkiin venäläisiä kansanlauluja ja kansantansseja.

Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus tuottavat paljon kulttuuriohjelmaa.

Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto perustettiin sotien jälkeen 1945 kattojärjestöksi yhdistämään monia pieniä Suomessa toimineita venäläisiä kulttuuriryhmiä. Aluksi toiminnassa olivat mukana innokkaat vapaaehtoiset. Nykyään valtion tukea saavalla järjestöllä on muutama vakituinen työntekijä. Nimen muuttamisesta on ollut puhetta, mutta ainakaan vielä sitä ei ole tehty.

"Järjestön tarkoitus oli alun perin säilyttää venäjän kieli ja kulttuuri Suomessa. Taiteilijoiden lisäksi Suomeen kutsuttiin venäläisiä urheilijoita", tuottaja Sergei Sokolov sanoo.

Kun Suomeen muutti 1980- ja 90-luvun taitteessa paljon venäläisiä, yhdistyksen tehtävät lisääntyivät.

"Järjestö auttaa venäläisiä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Se järjestää juhlia, leirejä lapsille ja kulttuuriohjelmaa."

Tänä syksynä ohjelmassa on muun muassa Vivat Ensemble -lauluryhmä Pietaristä ja venäläisten kansansoitinten festivaali, jotka järjestetään yhdessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa.

Keväisin Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto järjestää Rajaton-jazzfestivaalit Vuotalossa, jossa esiintyy venäläisiä ja suomalaisia jazzmuusikoita.

"Venäläistä kulttuuritarjontaa Suomessa on paljon klassisesta musiikista rockiin. Kaikki tilaisuudet eivät aina täyty. Toivomme, että myös suomalainen yleisö löytäisi entistä enemmän venäläiset esiintyjät."

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus avattiin Töölössä vanhaan koulurakennukseen vuonna 1977. Sen perustamisesta sopivat presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin. 1950-luvulla rakennettua taloa remontoidaan parhaillaan.

Sen suojissa kokoontuu erilaisia klubeja. Kahdessa salissa on konsertteja ja talon eri tiloissa näyttelyitä.

"Meillä toimii laulukerho, kirjallisuuskerho, uusia venäläisiä elokuvia esittelevä Kino Lokakuu, dokumenttielokuvien klubi ja jazzklubi. Kaikissa käy sekä suomea että venäjää äidinkielenään puhuvia ihmisiä". johtaja Sergei Medvedev kertoo.

Talon kolme painopistettä ovat kielikurssit, opiskelija- ja tutkijavaihto ja kulttuuritarjonta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi