30.11.2008 22:59
Tietokoneen näytöllä on kovin samannäköinen pää kuin AD Tomi Kujanpäällä, joka tietokonetta käyttää. Hän leikkaa hiiren klikkauksella kasvot irti valokuvasta ja liittää ne digitaalisen mallinuken päähän.
"Ihan saman näköisiä hiuksia ei taida olla", hän valittelee.
Kujanpää on tekemässä avataria, itseään virtuaalimaailmassa edustavaa visuaalista hahmoa. Kujanpää näyttää, miten hahmon ikää tai rotua voi muuttaa nappulan painalluksella. Todellisuus ei rajoita, kun siirrytään koneen sisään.
Hetken päästä Kujanpää ohjaa avatarin kävelemään lasikupolin alla ja katselemaan sen läpi vedenalaista maailmaa kaloineen ja koralleineen.
Tämä on Oulun yliopiston yhteydessä toimivan Ludocraft-yrityksen rakentama pieni virtuaalimaailma. Se käyttää yrityksen tekemää uutta realXtend-järjestelmää, jolta tekijät odottavat suuria.
Miljoonat ihmiset viettävät aikaansa erilaisissa virtuaalimaailmoissa. Suurin osa virtuaalimaailmoista on pelejä, mutta eivät kaikki. Osassa voi vain oleilla, elää digitaalista toista elämää.
Käytännössä kaikki virtuaalimaailmat ovat vielä suurten yritysten ylläpitämiä. Niillä tehdään rahaa.
Ludocraftin ei-niin-vaatimattomana tavoitteena on tehdä vallankumous virtuaalimaailmoissa, vähän samaan tapaan kuin Linus Torvaldsin työhön pohjautuva Linux teki käyttöjärjestelmäalalla. Silloin vastassa oli ennen kaikkea Microsoftin Windows.
Periaatteena ei enää olisi rahan tekeminen, vaan yhteinen järjestelmä, jota sen käyttäjät kehittävät, ja jolla voi rakentaa juuri omanlaisensa maailman.
"Me tuodaan ihmisten ja yritysten saataville työkalu joilla he voivat tehdä – tai teettää – virtuaalisia henkilöitä ja ympäristöjä. Ennen ne ovat olleet ison työn takana ja siksi kalliita", Kujanpää selvittää.
Virtuaalimaailmoista suurinta huomiota on saanut Linden Labin ylläpitämä Second Life. Mutta sen aika alkaa olla ohi. Yrityksen tekniikka ei toimi kunnolla, sitä on vaikea käyttää, ja ennen kaikkea – maailma on yhden yrityksen omaisuutta. Kuka sellaiseen haluaa panostaa aikaa ja luovuuttaan?
Alalla on käynnissä murrosvaihe. Muun muassa Microsoft ja Sony kehittävät omia virtuaalimaailmojaan. Isoin virtuaalimaailma on World of Warcraft -peli, jolla on yhteensä 12 miljoonaa käyttäjää. Suomalainen Habbo Hotel toimii yli 30 maassa ja sillä on miljoonia käyttäjiä.
Ludocraftin toimitusjohtaja Tony Manninen, Pohjois-Suomen pelialan pitkäaikainen vaikuttaja, ei pelästy kilpailua.
"Me pystytään pesemään ne mennen tullen missä muussa tahansa paitsi rahassa", hän kuittaa jättiyhtiöt.
Isot yhtiöt eivät ole ainoa haaste. Ludocraftin menestys on pitkälti sen varassa, innostuuko virtuaalimaailmojen kehittäjäyhteisö juuri heidän alustastaan. Ensipalaute on ollut rohkaisevaa.
Ruudulla Kujanpään avatar seisoo kalaa esittävän patsaan edessä. Hän klikkaa hiirellä patsasta, ja hänen avatarinsa muuttuu värikkääksi kalaksi lasin toiselle puolelle. Vedenalainen maailma näyttää todella hienolta.
RealXtendillä toteutettu Beneath the Waves on Ludocraftin uusin sovellutus tekniikalleen. Päätös tehdä kalasta avatar oli tietoinen kannanotto. Digitaalisen rajan tuolla puolen ei tarvitse tehdä vain "toista elämää". Maailmoja voi tehdä mielensä mukaan.
Manninen visioi realXtendin tarjoavan välineet, joilla rakennetaan satojen, ehkä tuhansien, erillisten mutta toisiinsa yhteydessä olevien virtuaalimaailmojen universumi.
Olennaista on, että avatarit voivat siirtyä maailmasta toiseen vaivattomasti. Se ei ole ollut tähän asti mahdollista. Maailmojen rajat on suljettu.
Bob Dylan lauloi, että sinä saat olla minun unessani, jos minä saan olla sinun.
Siitä tulee totta, kun avatarit joskus siirtyvät vaivatta yhden fantasiamaailmasta toiseen.
Avatar on nimenomaan avain virtuaalimaailmoihin. Sen pitää tuntua omalta.
"Avatar on käyttöliittymä, ilmaisuväline, oman identiteetin jatke", Manninen kuvailee.
Ludocraft kehittää myös avatar-tekniikkaa. Niille kehitetään ilmeitä, jotta sanaton viestintä onnistuisi. Myös käyttäjän oman kehon liikkeitä ja persoonallista elekieltä aiotaan yrittää siirtää avatareille.
Toinen Pohjois-Suomen digialan vaikuttaja Juha Hulkko on teettänyt realXtendin avulla itsensä näköisen avatarin. Se asuu virtuaalisessa talossa, joka on yksi yhteen kopio Hulkon omasta kotitalosta.
Kun Hulkon avatar istuutuu virtuaaliolohuoneen sohvalle ja laittaa valot päälle ja stereot soimaan, sama tapahtuu oikeassa talossa.
Mutta onko tällainen lopulta vain teknologialla kikkailua?
"Sen takia pelifirma on tekemässä virtuaalimaailmaa. Miksi tehdä tällaisia ympäristöjä, jos siellä ei voi oikeasti tehdä mitään?", Manninen kysyy.
Manninen ei silti ole rakentamassa vain uutta pelipaikkaa. Hän julistaa realXtendin avaavan tulevaisuuden kolmiulotteiselle internetille.
"Ajattele kaikkea, mitä teet nyt internetissä. Tulevaisuudessa se kaikki tehdään virtuaalimaailmassa."
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi