Voihan Perses!

Lukijan arvio Hesiodoksen teoksesta Työt ja päivät

Päähenkilöt: Kirjoittaja Hesiodos on länsimaisen kirjallisuuden ensimmäinen historiallisena henkilönä tunnettu kirjailija – Homeroshan peittyy silmiltämme enemmän tai vähemmän myyttisen menneisyyden hämärään.

Tapahtumat: Hesiodoksen velipoika Perses on hulttio, jota pitää neuvoa monessa asiassa, varsinkin kun perintöriidassa veli on onnistunut antamaan tuomareille isommat lahjukset – varmaankin lautakasat – kuin kirjailija itse. Tämä on huonoa kilpailua ja johtaa turmioon, hän sanoo. Naisten kesken kilpailu kauneudesta johtikin kymmenvuotiseen Troian sotaan.

Mutta taloudellisessa mielessä Hesiodos on täysin keynesiläisellä kannalla. Se on hyvää kilpailua ja kateus ajaa laiskankin työhön. ja jos tällöin vallitsee rauha ja tuomarit tuomitsevat oikein, silloin vaimotkin synnyttävät vanhempiensa näköisiä lapsia, eivät siis nähtävästi naapurin isännän näköisiä.

Nykyajan sosiaalipummin ei kannata Hesiodosta ottaa käteensä: työtä, työtä ja työtä. Sillä rikastuu, sanoo kirjoittaja, kun ei Marxista mitään tiedä. No, rikastuu ainakin sen verran, että uskaltaa ottaa täysistä aitoista maallista mammonaa, mutta visusti, säästeliäästi, kehottaa tämä saita ja itara Koskelan Jussin oppimestari. Vain viiniruukun pohjaa ei kannata säästellä, anti mennä, koska sakkaista ne pohjat on kuitenkin.

Pahinta on, Perses sentään, nainen joka on Jennifer Lopezin tapaan kaunistellut lanteitaan, silikonejahan ei silloin tunnettu ja pienet rinnat olivat muotia. Parasta on naida, siis mennä naimisiin, vasta kolmikymppisenä. Ja neitsyen kanssa, jotta voi opettaa hänet kunnon tavoille, tämän varkaiden sukuun kuuluvan olion.

Paljon muutakin tämä silloinen pellervoseuralainen opettaa ja opettaa, varsinkin maanviljelystä ihan pikkupiirteitä myöten. Auran pystyisi rakentamaan pelkän tekstin avulla. Agricola tulee väistämättä mieleen, sillä samantapaisia ohjeita viljelijöille hänkin antoi.

Arvio: Hämmästyttävän tutunoloinen on Hesiodoksen arvomaailma. Hänen työmoraalinsa on kuin luterilais-kalvinistisen opin perusteista. Hän arvostaa yksinkertaista elämää, naapuriapua, rehellisyyttä, hurskautta ja ahkeruutta. Säästäväisyydessään hän kelpaisi vaikka Laihian maataloussihteeriksi. Teoksen asenne naista kohtaan on kuin Vanhasta testamentista: ensimmäinen nainen Pandora tuhosi kreikkalaistenkin paratiisillisen olotilan.

Työt ja päivät -teoksen arvo on mittaamaton sen vuoksi, että se on omalta ajaltaan n. 700 eaa. ainoa aikalaiskuvaus yhteiskunnasta, maalaiselämästä ja ihmisistä. Kirja on lähinnä opetusrunoelma, joka näyttää ihmiselle hänen paikkansa sukupolvien ketjussa jumalien hallitsemassa maailmassa.

Mitä jäi mieleen: Olisimmeko siis tarvinneet lainkaan Paavalia, Tuomas Akvinolaista ja Lutheria, vai olisiko nykyinen moraalimme ja etiikkamme välittyneet meille muutenkin suoraan antiikista? Hyödytöntä jossittelua, sillä Hesiodoksen maailma oli meillä Euroopassa jo 2 700 vuotta sitten.

Tähdet: ****

Hesiodos: Työt ja päivät. Suom. Paavo Castren. Alkuteos n. 700 eKr. Tammi 2004.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi