Westön romaani loistaa lähiönuorikuvauksessaan

Kjell Westön edellinen romaani Missä kuljimme kerran oli suuri lukijamenestys jo ennen kuin voitti vuoden 2006 Finlandia-palkinnon. Menestystä voi ennustaa myös torstaina ilmestyvälle romaanille Älä käy yöhön yksin, arvioi kriitikko Hannu Marttila.

Useita aikatasoja sisältävässä romaanissa keskiöön nousee lopulta Westön (s. 1961) oma sukupolvi, kuvitteellisen luoteishelsinkiläisen lähiön nuoret.

Westö vie lukijansa milloin Jimi Hendrixin Helsingin-konserttiin, milloin keskustelemaan Urho Kekkosen luo Tamminiemeen tai nuorena kuolleen ranskalaisen näyttelijättären Françoise Dorleacin kanssa lounaalle Mikonkadun Chez Mariukseen.

"Kun Westön edellinen romaani kuvasi kansalaissodan ja sen jälkeisten konfliktien Suomea, Älä käy yöhön yksin kertoo konsensuksen Suomesta, joka jälleenrakennuksen ja yya-sopimuksen varjosta etenee markkinavoimien hallitsemaksi EU:n jäseneksi", Marttila kirjoittaa.

Westön eläytymisen aste on Marttilan mukaan huikea: kohtaukset, paikat ja soundit on tallennettu niin loistavin värein ja taitavin kuvakulmin, että romaanin luomaa todellisuusvaikutelmaa tuskin yksikään elokuvantekijä uskaltaa lähteä haastamaan.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi