Ylen rahoittaminen verovaroista tietäisi lisäkuluja keskituloisille

Jos Yleisradion rahoittamiseen tarvittavat varat kerättäisiin tuloverotuksen kautta, lopputuloksena olisi malli, josta hyötyisivät lähinnä vähätuloiset yksineläjät. Suuren enemmistön eli 22 600–36 800 euroa vuodessa tienaavien keskituloisten tuloverotus kiristyisi Ylen rahoituksen takia 113–184 euroa vuodessa per henkilö.

Ylessä tehty, yhtiön hallintoneuvostolle jaettu laskelma osoittaa, että puhtaasti tuloveroasteikkoja kiristämällä maksusta saataisiin kyllä progressiivinen, eli se kiristyisi tulojen kasvaessa.

Keskituloiselle se tulisi kalliiksi, sillä kahden keskituloisen ihmisen perheessä Ylestä maksettaisiin huomattavasti enemmän kuin nyt televisiomaksun kautta.

Laskelma on teoreettinen ja jättää huomiotta sen, että myös yrityksiltä ja yhteisöiltä pitäisi kerätä veroa, koska nekin käyttävät Ylen palveluita. Tuloveron kiristämisen vaihtoehtona on nostaa arvonlisäveroa. Sitäkin pitäisi nostaa yksi prosenttiyksikkö nykyisestä 22 prosentista, jos Ylen rahantarve haluttaisiin kattaa yksinomaan alv:n kautta.

Nykyinen rahoitusmuoto, televisiomaksu, on nyt noin 230 euroa vuodessa. Siitä ollaan luopumassa, koska televisiomaksulla ei Ylelle saada jatkossa kerättyä tarpeeksi varoja.

Yleisradion tulevaisuutta pohtinut työryhmä ehdotti viime vuoden puolella julkisen palvelun mediamaksua eli niin sanottua Yle-maksua. Sen tason arvioitiin olevan ainakin ensi vaiheessa alle 200 euroa vuodessa, ja sitä olisi maksettu asuntokunnittain.

Yle tarvitsee vuosittain noin 450 miljoonaa euroa toimintansa rahoittamiseen. Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén sai viime viikolla eduskuntaryhmiltä ukaasin jatkaa "välittömästi" lain valmistelua Ylen rahoituksesta ja hallinnosta, kun poliittista yhteisymmärrystä Yle-maksusta ja Ylen valvonnasta ei löytynytkään.

Televisiomaksun vaihtoehtoina on kehittää edelleen Yle-maksua, rahoittaa Yle valtion budjetin kautta tai kerätä verotuksen yhteydessä erillistä maksua kaikilta verovelvollisilta.

HS:n

tällä viikolla tekemässä kyselyssä useat eduskuntaryhmien puheenjohtajat liputtivat budjettimallin puolesta esimerkiksi niin, että varat kierrätettäisiin radio- ja televisiorahaston kautta ja sinne kerättäisiin vielä puskuriakin.

"Budjettirahoitus vaarantaa Ylen riippumattomuuden. Esimerkiksi Hollannissa tällä mallilla yleisradioyhtiöstä on tullut viranomaiskanava. Yhtiön rahoista on sitten leikattu, kun valtion budjettia on kiristetty", kansanedustaja Mika Lintilä sanoo. Lintilä veti ryhmää, joka mietti Ylen tulevaisuutta.

Myös Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettirahoitusta heikkona ratkaisuna. Yle-maksu olisi veronmaksajien edunvalvojan mielestä ollut siedettävä.

Lehtisen mukaan Ylelle ei voisi budjetissa korvamerkitä verovaroja, vaan rahat yhtiön toimintaan pitäisi ohjata samoista yleisistä verotuloista, joista esimerkiksi ministeriötkin saavat toimintamenonsa.

"Budjetissa Ylen menot pitää panna vastakkain kaikkien muidenkin menojen kanssa ja miettiä kokonaisuutta. Joka ikistä valtion toimintaa pitää miettiä vuosittain", Lehtinen sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi