Saapasjalkamacho

Lastenelokuvissa on ideat hukassa, kun pitää haalia vanhoja satuja ja satuhahmoja avuksi. Saapasjalkakissaan on ympätty kissasankarin lisäksi ainakin Jaakko ja pavunvarsi sekä Tyyris Tyllerö. Itse kisu muistuttaa Zorroa, ja tapahtumat on sijoitettu lattarimaisemiin.

Koko soppa on erikoinen sekoitus länkkäriparodiaa ja machomeininkiä, jota höystää narttukissasankari Kitty Pehmotassu.

Tarina ei kuitenkaan niinkään keskity kissojen orastavaan romanssiin vaan Saapasjalkakissan ja hänen erikoisen ex-ystävänsä Tyyris Tyllerön ystävyyssuhteeseen. Heitä yhdistää lapsuus orpokodissa, mutta ystävyys katkesi traagisesti pahaan ristiriitatilanteeseen. Nyt sitten puidaan, kuka petti kenet.

Ystävyys jatkuu on–off-tahdilla koko elokuvan.

Elokuva alkaa omituisesti keskeltä ja vaikeasti avautuvista kohtauksista, joista ei aikuinenkaan heti tajua mitään. Tanssikohtaukset ovat hauskoja, mutta takaa-ajot tylsää rutiinia.

Juoni jatkuu sekavana, ja itse päähenkilökin on epäselvä. Taikapapujen merkityksen ymmärtäminen edellyttää hyvää satuperinteen tuntemusta.

Ja kaikki tämä 3d:nä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi