Valikko

Uusi tutkimus suomalaisista fasisteista lopettaa viimein vuosikymmenten hyssyttelyn

Tuore synteesi suomalaisesta äärioikeistosta sotien välisenä aikana on kiistakirjoitus, joka provosoi keskusteluun.

HistoriaOula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. WSOY. 504 s.

Suomalaiset fasistit on, hämmästyttävää kyllä, ensimmäinen kokonaisesitys 1920–40-lukujen laitaoikeistosta. Sen eri ilmentymistä, haaroista ja henkilöistä on toki kirjoitettu valtavasti.

Tekijäkolmikon Oula Silvennoinen on aiemmin perehtynyt Suomen ja natsi-Saksan suhteisiin, Marko Tikka sisällissotaan ja populaarikulttuuriin, Aapo Roselius vuoden 1918 teloittajiin ja muistamiseen. Viimeksi mainitun panos on kai vähäisin, kun nimi tulee viimeisenä.

Ansioitunut tohtorikolmikko on nelissäkymmenissä, mutta vielä heistä löytyy vihaista nuorta miestä ja missio: ”Tässä kirjassa riitautetaan suurin osa, ellei kaikkia suomalaisesta fasismista vallitsevista käsityksistä.”

Etenkin riitautetaan se uskomus, ettei Suomessa varsinaista fasismia oikein ollutkaan. Tai jos oli, se jäi marginaaliin vailla suurempaa vaikutusta.

Kysymys on tietysti siitä, mikä määritellään fasismiksi. Käsite on ollut liukas. Ei edes sanan alkuperä ole politiikan alalta, vaan antiikin Rooman vitsakimpusta. Eri maissa on oltu eri nimikkeiden alla, esimerkiksi Espanjassa falangisteja. Monille fasismi on pelkkä haukkumanimi.

Vuosikymmenten sievistelystä, vähättelystä ja hyssyttelystä irtautuvat tekijät nojautuvat Simo Salmisen metodioppiin, jossa ruma sana sanotaan niin kuin se on. Heidän tulkinnassaan ”avoin fasismi” oli Suomessa vain pieni osa fasismin todellisesta vaikutusvallasta, jonka pääedustajia olivat Lapuan liike, IKL ja uutena painotuksena Vapaussodan Rintamamiesten Liitto. Laaja fasismin käsite voi viedä kahdellekin lavealle tielle. Toisaalla on Ruotsista tuttu hurskastelu ja leimailu, toisaalla itänaapurin parkkiintunut ’antifasismi’.

Kirjassa näille teille ei langeta, vaan tekijät perustelevat asiaansa vertaamalla Suomea eurooppalaisen fasismin vaiheisiin ja luonteeseen. Hedelmällisin on näkemys ensimmäisen maailmansodan veteraanien ratkaisevasta roolista fasismin ydinjoukkona. Suomessa tällä paikalla olivat valkoiset veteraanit. Heidän vuonna 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liittonsa merkitys nousee katveesta ja liikehdintä osoittautuu sukupolven liikkeeksi.

Merkittävä havainto on myös se, että näiden piirien ansioksi usein mainittu isänmaallisuus saattoi sittenkin jäädä hopealle. Loppupeleissä jopa kansallinen itsemurha väikkyi mielessä: Suomi saisi mennä, ellei se olisi sille nähdyn korkean tehtävän arvoinen.

Tilaa kirjassa jää vastaväitteillekin. Alan auktoriteetti Stanley G. Payne erotti varsinaisen fasismin ja radikaalioikeiston toisistaan ja sijoitti kaappausta yrittäneet Viron vapaussoturit viimeksi mainittuun ryhmään. Suomi ei hänellä esiinny, mutta Viron vapsit rinnastuvat tämän kirjan kohdehenkilöihin.

Yksi tärkeä ero Saksaan ja Italiaan Suomessa oli uskonnon painava rooli. Toki pappi muiluttajana voi olla lähempänä jumalanpilkkaa kuin uskonnonharjoitusta, mutta uskonnolla toimia kuitenkin perusteltiin. Espanjan Francolla katolisuus toki oli merkittävä.

Tekijät vähättelevät kommunismin uhkaa tuon ajan Suomessa. Ei kommunistien vainoaminen sentään ollut ihan kärpäsen ampumista tykillä. Kannatus oli suuri, vaiennettunakin, itäraja lähellä ja sen takana lisää.

Tämä kirja kaventaa sievistelyn alaa. Käy älyllisesti vaikeammaksi sanoa muilutusten olleen ”juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä”. Tekijät nimeävät tämän lausujaksi tutkija Jussi Niinistön ja jättävät lukijan vastuulle päätellä, että mies on nyttemmin ministeri.

Kirja on vauhdikas ja elävä – jokusen adjektiivin olisi voinut pyyhkiäkin. Jokainen luku alkaa kuin elokuvan kohtauksella.

Pääosin Suomalaiset fasistit perustuu aiempaan tutkimukseen, joten kokonaan uutta ei saada kovin paljon, mutta pääpaino onkin synteesissä. Sekä kirjoittajina että analyysissaan tekijät jatkavat Martti Ahdin aikanaan avaamaa linjaa.

Vähän tunnettua tai kokonaan uutta on löydetty kirjeistä, etenkin kirjailijoilta, Nobel-ehdokkaana olleelta Bertel Gripenbergiltä ja Örnulf Tigerstedtiltä (”Sieg Heil! Nyt menee lujaa”– ja syvällisempääkin). Monelle lienee uusi tieto, että vielä vapaussodan 20-vuotisparaatiin 1938 liittyi entisen lapuanmiehen Vihtori Herttuan surkuhupaisa kaappaushanke.

Kohdehenkilöt pääsevät ääneen, mikä tuo ajan aitoa tuntua. Jokainen luku alkaa sitaatilla. Niitä on taajaan ja ne ovat pitkiä. Kaunokirjallista aineistoa on haravoitu, eikä vain runoja. Johan Fabritiuksen ja monen muun proosa nousee unholasta.

Toisinaan teksti on hyytävää, joskus koomista, toisinaan komeaa. Pappi Elias Simojoella konekiväärien rätinä soi kuin saman aseen staccato seuraavan polven Che Guevaralla.

Historia kirjoitetaan kunkin nykyhetken näkökulmasta, ja näin on tämän kirjan kohdalla vahvasti. Herätteenä on nykytilanne Euroopassa ja Suomessa.

Tekijät karttelevat nykynimien nostamista tikun nokkaan, mutta kyllä lukija haistaa niin kuin lienee tarkoituskin. Viitasaaren nousu kirjassa melkein Lapuan veroiseksi pesäpaikaksi on sekin saattanut saada virikettä paikkakunnan nykymaineesta.

Voi leikkiä ajatuksella, että tehokas ja elävä, aikalaiset ääneen päästävä ja sievistelystä luopuva kirja johtaisi toisenlaiseen tulokseen kuin tekijät ovat tarkoittaneet. Harvoinkos niin on historiassa käynyt? Tässä olisi ainesta nykyisten ’sotureiden’ kulttikirjaksi. Tosin se vaatisi tosikkoasenteen pientä relaamista.

Tämä synteesi ja kiistakirjoitus haastaa, jopa provosoi keskusteluun. Toivottavasti muun ohella tulee myös asiallista palautetta.

Kirjoittaja on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa.

Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 504

Julkaisija: WSOY

Laji: historia

Kirjoittaja: Oula Silvennoinen, Marko Tikka, Aapo Roselius

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    2. 2

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    3. 3

      Adobe luopuu Flashista – ohjelmistoa käyttävillä kolme vuotta aikaa siirtää sisältönsä toiseen muotoon

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Mitä postinjakajat tekevät tiistaisin, kun kirjeposti ei kulje? Luottamusmies pelkää, että keskiviikot venyvät ja posti myöhästyy

    6. 6

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    7. 7

      Villingin ”antiautoritäärisellä kesämökillä” kasvatetaan vihanneksia ja kerätään sadevettä – Helsingin kaupungin poistumiskehotus tuli talonvaltaajien mukaan yllätyksenä

    8. 8

      Talonvaltaajien tukikohdakseen ottama saaristohuvila oli partiolaisten leiripaikka, kunnes Helsinki kaksinkertaisti vuokran – nyt sama huvila on vuokrattu rutkasti halvemmalla

    9. 9

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    10. 10

      Uudet ministerit kiersivät lakia vannoessaan tuomarinvalan – Apulaisoikeuskansleri: Ei vaikuta ministerien toimivaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    2. 2

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    3. 3

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    4. 4

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    5. 5

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    6. 6

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    7. 7

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    8. 8

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    9. 9

      Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

    10. 10

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    9. 9

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää