Kirja-arvostelut    |   Kirja-arvostelu

Sokea Helena on Tommi Kinnusen romaanin voimanainen

Menestyskirjailijan toinen romaani jatkaa vähemmistöjen tarinaa sodan merkitsemässä, verkkaan modernisoituvassa Suomessa

Romaani Tommi Kinnunen: Lopotti. WSOY. 364 s.

Usein ajatellaan, että toinen teos on kirjailijalle vaikeampi kuin ensimmäinen, etenkin, jos esikoinen menestyy.

Kun on odotuksia, rimakin on korkealla. Tekstiä ei välttämättä oikein synny, mutta julkaista pitäisi. Silloin toinen kirja voikin olla vanhaa, pöytälaatikon ­uumenista haalittua tekstiä. Toinen kirja on itse asiassa ensimmäinen.

Tommi Kinnusen (s. 1973) esikoisteos Neljäntienristeys (2014) oli ilmestymisvuotensa sensaatio: kehuttu, myyty ja luettu, sittemmin yli kymmenelle kielelle käännetty.

Rima on siis totisesti ollut korkealla Lopottia kirjoitettaessa – kuten Kinnunen sanoikin työpäiväkirjansa katkelmassa, joka julkaistiin HS-kulttuurisivuilla viime syksynä.

En usko hetkeäkään, että Lopotti olisi hädässä kasaan harsittu. Se on intohimoisesti ja päämäärätietoisesti rakennettu romaani.

Silti se on monessa mielessä lähempänä esikoiskirjaa kuin kypsä ja hallittu Neljäntienristeys ikinä.

Se on tarina siitä, ’miten minusta tuli minä’. En ihmettelisi, vaikka mukana olisi esikoistakin vanhempia tekstiaihioita.

Neljäntienristeys oli hämmästyttävän hienosti rakennettu, dramaattinen sukutarina, joka vei syvälle suomalaisen asenne­ilmapiirin muutoksiin.

Suurin vaikuttaja – oli kyseessä sitten parisuhde, lastenkasvatus, vammaisten tai homosek­suaalien kohtelu – oli tietysti sota, joka poltti Pohjois-Suomessa kokonaisia kyliä, vei evakkomatkoille ja hätämajoituksiin.

Sota merkitsi romaanihenkilöt, Löytövaaran suvun, vielä 2000-luvun kynnyksellä. Sodasta kärsivät nekin, jotka eivät sitä kokeneet. Lopotti jatkaa, kasvattaa, syventää ja tarkentaa heidän tarinaansa. Episodimainen rakenne on ennallaan, samoin Kinnusen taito vangita valtavasti tunnetta pikku tuokioihin.

Nytkään ei ole varsinaista juonta: vain sarja elämiä, jotka kulkevat vääjäämättä eteenpäin, ja niiden antamia iskuja, sekä päin kasvoja että vyön alle.

Tapaamme kätilö-Marian, yhä mahtinaisena, Lahjan ja Onnin salaisuuksien raskauttamassa avioliitossaan ja myös seuraavan polven Johanneksen ja Kaarinan lapsineen. Sotaan ja jälleen­rakennukseenkin palataan, jopa turhan pitkälti.

Sitten huomio keskittyy kahteen ihmiseen: Lahjan ja Onnin pienenä sokeutuneeseen esikoiseen Helenaan ja hänen veljenpoikaansa Tuomakseen, joka 80-luvun teininä tajuaa kiinnostuvansa omasta sukupuolestaan.

Molemmista kasvaa Kinnusen käsissä monitahoinen henkilö, mutta kyllä Helena varastaa show’n.

Sokean naismuusikon ja pianonvirittäjän elämä on yksinkertaisesti paljon haastavampi aihe kuin neli–viisikymppisen homomiehen vaiheet.

Tuomakseen on liimattu Kinnusen omia (kirjailijahaastatteluissa kerrottujakin) kokemuksia. Se tuo kerronnan lähelle, mutta myös jähmettää sitä.

Helena taas vaikuttaa aidolta romaanihenkilöltä, jonka sokeuden kuvaamiseen Kinnunen käyttää koko luomiskykyään. Miltä sokeus tuntuu? Miten se ihmistä eristää ja kovettaa?

Tästä kertomaan Kinnunen kirjoittaa toinen toistaan upeampia kohtauksia, kuten sen, missä Helena virittää flyygelin ja soittaa Prokofjevia, muistaa miehensä tuoksun ja antaa äänten kuljettaa itsensä hurmioon.

Helena ja Tuomas edustavat kahta sukupuolta ja sukupolvea, samoin kahta vähemmistöä verkkaan modernisoituvassa Suomessa. Heidän elämäänsä siirrellään eteenpäin vuorotellen luvuissa, joiden nimet on lainattu kansanlauluista ja iskelmistä.

Onneksi Lopotti kasvaa tällaisen asetelmallisuuden ohi. Helena ja Tuomas kieltäytyvät olemasta iskelmähahmoja tai vähemmistöjensä edustajia, saati uhreja. Kumpikin on liian vahva ja omapäinen.

Tuomaksesta kasvaa maaltamuuttaja ja juppi, joka raivaa tietä homosuhteiden normaalistumiselle. Pettymykset kuitenkin kylmettävät hänen persoonaansa, häikäilemättömyyteen asti.

Sama tapahtuu Helenalle toisessa kontekstissa. Sokeainkoulussa oppii kyllä pärjäämään, ja aikanaan ymmärtää lähdön merkityksenkin. Silti se jättää ikuisen kaunan, arvottomuuden tunteen, rakkauden mentävän reiän.

Kummankin suurin suru liittyy lapsettomuuteen. Kummankin tarinaan Kinnunen myös kiepauttaa trillerintekijän taidolla julman ja traagisen käänteen, joka lyö lukijalta ilmat pihalle.

Helenan lapsettomuus vie ensin parisuhdehelvettiin, sitten eristäytymiseen. Lopulta hän on samanlainen groteski hahmo kuin Neljäntienristeyksen Maria, joka söi itsensä hengiltä.

Siinä vaiheessa Tuomas löytää taas tien tädin luo. Yhdessä vanha nainen ja nuori mies keksivät hoopoa nonsensesatua, nauravat ikiomia tuskiaan loitommalle. Tutussa seurassa niin voi tehdä.

Tämä on Kinnusen sanoma, yllättävän tuttu ja vähän latteakin, mutta koko romaanin ajan toistuva, vankentuva.

Suvustaan ei pääse eroon. Siksi se myös kantaa ihmistä.

Osa Lopotin perhekohtauksista on suorastaan idyllisiä: kokoonnutaan kesämökille auringonpaisteessa, mummo lahjoittaa lapsenlapsille haudekattilat.

Ihannointia ne eivät ole, pikemminkin havainnointia. Olemmehan nähneet, miten syvältä Löytövaarat ovat vuosikymmenten aikana toisiaan loukanneet, sekä tahallaan että tahtomattaan.

Silti side säilyy. Pikkuveljen ja isosiskon, isän ja lapsen side.

Ikivanha, iholta tuoksuva.

Lopotti

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 364

Julkaisija: WSOY

Laji: Romaani

Kirjoittaja: Tommi Kinnunen

Tommi Kinnunen

 Suomalainen kirjailija,

s. 1973 Kuusamossa.

 Työskentelee Turussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana.

 Esikoisteos Neljäntienristeys ilmestyi 2014.

 Se on käännetty 14 kielelle, mm. ranskaksi, japaniksi, turkiksi ja unkariksi.

 Neljäntienristeyksestä dramatisoitu näytelmä sai tammikuussa ensi-iltansa Turun kaupunginteatterissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirja-arvostelut
  • Arvostelu
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    5. 5

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    8. 8

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    9. 9

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    10. 10

      Naisena en ole koskaan kokenut vähättelyä – koen, että saan Suomessa erinomaista kohtelua nimenomaan sukupuoleni vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää