Kirja-arvostelut

Inkeriläisten sorrosta syntyi Jari Tervon merkittävin teos – kirjailija vieraili HSTV:n Nokikkain-ohjelmassa

Ihmeellinen satu ja elävä painajainen kulkevat käsi kädessä Matriarkka-romaanin matkan historian hämärästä omaan aikaamme, kirjoittaa kriitikko Antti Majander.

Romaani Jari Tervo: Matriarkka. Otava. 448 s.

Vuonna 1974 Lennart Meri ­pääsi Virosta ensimmäisen ­kerran Helsinkiin toisen maailmansodan jälkeen. Hän yöpyi hotelli Aurorassa. Läheiseen rautatiesiltaan joku oli kirjoittanut suihkemaalilla: ”Jenkit pois Angolasta!”

Presidentti Meri kertoo ­tapauksen teoksessaan Tulen maasta, jonka nimi on Viro (1995). Se kuvastaa hänen ­mukaansa hyvin suomalaisten suhtautumisesta Viron neuvostomiehitykseen.

Meren seuraaja Toomas Hendrik Ilves on puhunut ”Olof Palme -koulukunnan ihmis­oikeuskäsityksestä”. Suomessa ihmisoikeusrikkomuksia on ­pi­detty sitä vakavampina, mitä kauempana ne tapahtuvat.

Suomen kyljessä, itärajan ­takana Neuvostoliitto tuhosi ­inkeriläiset. Heitä pidettiin ­suomalaisina ja siten ”kansan­vihollisina”.

Täällä Inkeri kiinnosti vielä ­vähemmän kuin Viro.

Inkeriläisten kohtalon omii nyt Jari Tervo taiteensa raaka­aineeksi.

Minusta se on hieno juttu. Jos taiteella on jokin tehtävä, niin tuskin se mikään muu voi olla kuin mahdollisuuden tarjoaminen eläytyä toisen asemaan. Siis myötäelää. Ymmärtää. Tietää edes, vaikka sitten vuosikausia tapahtumien jälkeen.

Kulttuurista omimista ­Tervo – valkoinen keski-ikäinen mies, jollaisten käsissä pesii kaikki ­valta – teki jo romaanissa Layla (2011) asettumalla nuoren kurdineidon nahkoihin. Tietysti voi kysyä: millä oikeudella? Ja menikö ihan oikein?

Vastata voi kai vain vastakysymyksellä: eikö meidän kaikkien olisi syytä yrittää nähdä vivahteita vieraassa ja yrittää asettua heidän oloihinsa?

Mitä Inkerin asiaan tulee, esimerkiksi Toivo Pekkanen (1902–1957) tiesi hyvin osa­puilleen kaiken jo jatkosodan ­aikana. Monien kirjailijoiden ­tavoin hän työskenteli Valtion tiedotuslaitoksessa Helsingissä, ja omalla ajalla syntyi teos ­Inkerin romaani.

Ilmeisesti Pekkanen ei ­koskaan tarjonnut sitä ­kustan­tajalle julkaistavaksi. Stalinin julmuudet ei sopinut aiheeksi Neuvostoliiton uhan alla sinnittelevässä Suomessa. Inkerin romaani ilmestyi vuonna 2002.

Tervon Matriarkan kirjallisuusluettelossa ei ole Pekkasen teosta, mutta kyllä ne samaan poljettuun kohteeseen osuvat. Vakaan totiseen edeltäjään ­verrattuna uutuus on tekijälleen tunnusomaisesti liki maaginen eri ihmisten, kansanryhmien ja aikakausien pyörre, leikkisä, vimmainen, vihainen, hellä, ­huvittava ja hirvittävä.

Uskonnon merkitys inkerikoille näkyy kummankin herran ­romaaneissa.

Mutta vain Tervo, kaikella elollisella mässääjä, kaappaa mukaan vatjalaiset, saksalaiset, runonlaulajat, seksihihhulit, kuohittujen lahkon, Kirjasalon ”niityn kokoisen” tasavallan, karkotusajan Siperiassa, nälänhädän piiritetyssä Leningradissa, siirtolaisuuden Suomessa 1940-luvulla, osallistumisen ­heimopataljoonaan ja kaikkien inkeriläisten raukkamaiseen ­palauttamisen Neuvostoliittoon sodan jälkeen orpoja pikku­vauvoja myöten.

Sekä tietysti oman aikamme. Myyrän (2004) ja Ohranan (2006) tavoin historiallinen ­romaani on jälleen ilkeä nuoli nykyaikaan, ja nyt näitä edeltäjiä ehdottomasti tuimempi.

Eikä mielikuvituksen aina ­tarvitse erityisemmin ­lentää. Matriarkassa helsinkiläinen ”kohutohtori” nostaa itsensä ”ihmisoikeustaistelijaksi” ja julistaa suorin vartaloin mustan valkoiseksi ajaessaan suurvenäläistä ”revolutsijaa” ja ”renessanssia”.

On huomattava, että Tervo ­näkee alhaisia paskiaisia ihan kaikissa porukoissa, ja toisaalta himpun verran välttävän hyviä tyyppejä myös. Vaan ei missään silkkoja sankareita.

Tosin Matriarkassa muuan mies leikkaa salaa omista kyljistään lihaa, jotta rakastettu ei kuolisi nälkään piiritetyssä ­Leningradissa. Mutta hän, joka kärsii hiljaa nämä kaikkein­ suurimmat ja konkreettisimmat lemmen tuskat, on vähän aikaisemmin ampunut isänsä inkeriläisten joukkoteloituksessa.

Tervon luomuksissa kaikki ­ajatukset yksien ylemmyydestä ja toisien alemmuudesta ovat ­aina silkkaa mielettömyyttä, oli kyse sitten rodusta, uskonnosta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta.

Matriarkka pyörittää jo ­kooltaan pökerryttävän henkilöjoukkonsa sukulinjat niin moninkertaisille kiepeille, että vakaumuksellisimmatkin yhden totuuden ajajat saattavat loppujen ­lopuksi toimia itseään vastaan, koska he eivät tiedä, mistä ­jauhoista heidät itsensä on tehty. Luulevat vaan, joukkojen ­johtajat ja totuuksien torvet. Saa nauraa.

Jos pystyy. Monesti Matriarkka vie tilanteisiin, jossa nujerrettu ja häväisty ihminen ei enää kykene muuta kuin vihaamaan ihmisyyttään. Kaikki alkaa ­Tervon tarinakimpussa jo satojen vuosien takaa, kun kristinuskon levittäjät jakavat oppiinsa ­sisältyvää armoa raiskaamalla ja ruunaamalla.

Ihmeellinen satu ja elävä painajainen kulkevat Matriarkassa ­käsi kädessä alusta loppuun. Historian kirjat ovat erikseen, ne joissa dokumentoidaan ja analysoidaan. Nyt saatiin Jari Tervon uran toistaiseksi merkittävin ­teos, dramaattisesti kärjistävä, näkemyksellinen ja teknisesti hallittu.

Tosin romaanin täyteen pakatut, historian tilanteesta äkillisesti ihan toiseen harppaavat ja vikkelästi ajatuksen suuntaa ­kiepauttavat lauseet pakottavat tarkkaavaisuuteen, joka tuntuu toisinaan jopa työläältä. Kuten Tervon kohdalla usein aiemminkin: unenpöpperölukemiston ­etsijät älkööt vaivautuko.

Nähdäkseni Tervon kunnioitettavan omaleimaisen poetiikan ytimessä on paradoksi. Sanat ­antavat odottaa yhtä, mutta ­äkkiä niiden merkitys ja lopputulema huojahtavatkin päälaelleen. Kuten Leningradissa kuolemaa odottavan miehen tapauksessa:

”Surraan taas sitten, kun kaikki on hyvin.”

Tervo ravistelee hereille.

Kirjailija Jari Tervo, tutkija Teijo Rautajoki sekä toimittajat Hanna Mahlamäki ja Antti Majander keskustelevat Inkeristä klo 14.30.

Matriarkka

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 448

Julkaisija: Otava

Laji: romaani

Kirjoittaja: Jari Tervo

Inkeriläisiä on enää vähän ja he asuvat hajallaan

 Inkeri eli Inkerinmaa sijoittuu Pietarin ympäristöön. Noin 15 000 neliökilometrin laajuinen alue ulottuu pohjoisessa Rajajokeen, lännessä Narvajokeen ja Laukaanjokeen sekä idässä Laatokkaan ja Lavajokeen.

 Inkeri on saanut nimensä ruotsalaiselta prinsessa Ingegerdiltä, joka meni naimisiin Novgorodin ruhtinas Jaroslav I Viisaan kanssa vuonna 1019.

 Alkuperäiskansat inkerikot, vatjalaiset ja suomalaiset (inkeriläiset) ovat enää pieniä vähemmistöjä, joista etenkin ortodoksiuskoiset inkerikot ja vatjalaiset ovat kuolleet lähes sukupuuttoon.

 Rohkeampien arvioiden mukaan 1920-luvulla Inkerissä asui jopa 150 000 suomalaista. Stalinin kaudella alkoivat suomalaisten teloitukset ja karkotukset. Toisen maailmansodan aikana Inkerinmaa käytännössä tyhjennettiin inkeriläisistä.

 Suomen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan alueen suomalaisväestö (myös vatjalaiset ja inkeroiset) evakuoitiin Suomeen 1943 ja 1944. Kaikkiaan Suomeen saapui yli 63 000 inkeriläistä.

 Moskovan välirauhan jälkeen 55 000 inkeriläistä palautettiin Neuvostoliittoon, enimmäkseen Siperiaan. Kotiseudulleen heillä ei ollut paluuta ennen 1950-luvun puoliväliä.

 Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 jäljelle jääneille inkeriläisille myönnettiin paluumuuttajien oikeus siirtyä Suomeen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli hankkeessa aloitteellinen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • kirja
  • Kirja-arvostelut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    5. 5

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    6. 6

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    7. 7

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    8. 8

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    9. 9

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    10. 10

      Näin sinkkuja sorretaan yhteiskunnassa – yksinasuvia syrjitään niin verotuksessa kuin ruokaostoksillakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää