Valikko
Kirja-arvostelut    |   Kirja-arvostelu

Uusi kirja käy läpi helsinkiläisen Q-teatterin 25-vuotiasta historiaa – kiinnostavan teoksen lopputulos on paikoin kaoottinen

Uudessa teatterissa vallitsi alusta alkaen voimakas ryhmähenki, yhdessä tekemisen tarve ja tapa. Runsas haastatteluaineisto on uuden teoksen keskeisin, elävin ja kiinnostavin lähtökohta.

Tietokirja. Eeva Kemppi ja Maria Säkö: Skavabölen pojista Kaspar Hauseriin. Like. 416 s.

25 vuotta sitten Helsingissä perustetun Q-teatterin taival –tunteikkaasta perhetarinasta irrallisten yksilöiden riisuttuun näköalattomuuteen – peilaa suomalaisen teatterin ja kulttuurielämän kehitystä tavoitellen koko henkisen ilmapiirin murroksia.

Nimilaput ja niiden ohjaamat kohtalot vaihtuvat, muodot ja ilmaisut muuttuvat, mutta elämisen koordinaatteja kysellään taiteessa edelleen, näyttämöillä ihan erityisesti.

Kirja alkaa otsikolla ”Q-teatteri syntyy halusta kertoa oma tarina”. Viimeinen osa avataan kysymyksellä ”Voiko kukaan kertoa muusta kuin itsestään?”

Kolmen vuosikymmenen introspektioissa retkeilevä kirja, Eeva Kempin ja Maria Säkön Skavabölen pojista Kaspar Hauseriin, on muodoltaan pikemminkin moniääninen muistelmateos kuin kronikka tai historiikki.

Kriitikkokirjoittajat puhuvat saatesanoissa dokumentaarisuudesta, mikä kuulostaa kirjallista muotoa ajatellen hivenen huolestuttavalta. Onko tehty valintoja, yhteenvetoja, taustoitusta, analyysiä vai jätetäänkö kaikki lukijalle?

On tehty, ahkerasti – vaikka sitä mikä kokonaisuudessa on hyvää, tahmaa sosiaalisen median feedejä ja kommenttiketjuja muistuttava jäsennys, muistiinpanojen maku ja paikoin suorastaan kaoottinen rakenne.

Q-teatterin varhaisvuosille on omistettu teoksesta lähes neljännes. Lukijalle, joka on elänyt saman ajan samoissa elämänvaiheissa ja nähnyt esitykset, joista puhutaan, matka aikalaistodistuksineen on elämys. Teksti imee, kuvat kulkevat.

Teatterin perustivat keväällä 1990 opiskelukaverit Antti Raivio ja Heikki Kujanpää sekä Antin pikkuveli Leo. Ensimmäiset esitykset tehtiin Ylioppilasteatterin studionäyttämölle sekä Kriminaalihuollon tiloihin, mutta jo vuotta myöhemmin porukalle puhuttiin oma teatteri Tunturikadun entisestä Astra-elokuvateatterista. Siellä se Q kumottaa edelleen.

Uudessa teatterissa vallitsi alusta alkaen voimakas ryhmähenki, yhdessä tekemisen tarve ja tapa.

Jäsenistö kasvoi nopeasti monentasoisella joukolla innokkaita nuoria, jotka elivät ja hengittivät omaa teatteriaan, sen autenttisuuden, vahvojen tunnetilojen ja sisäisten näkyjen vaatimusta.

Raivion veljesten omasta perhetarinasta innoituksensa saanut Skavabölen pojat teki Q:sta kertaheitolla sukupolviteatterin, silloisten kaksi- ja kolmikymppisten äänenjohtajan ja kokoontumispaikan, jonne jonotettiin lippuja. Suosio kasvatti niin mainetta kuin paineitakin. Media loi myyttiä ja teatteri rakensi brändiä, hyvinkin tietoisesti.

Tähdet näyttävät olevan taas samassa asennossa. Monenlaisten kirjassa eriteltyjen vaiheiden jälkeen Q on jälleen teatteri, josta puhutaan ja johon jonotetaan.

Kahden vuoden takaisesta Kaspar Hauserista muodostui kulttiesitys, joka potkaisi teatterin uuteen nousuun. Nyt Tunturikadulla tunnutaan esitys toisen jälkeen osuvan ajan hermoon, tätä aikaa elävien nuorten aikuisten mustelmiin. Yksityisin ja oudoinkin osoittautuu Q:ssa yhteisesti jaettavaksi.

Runsas haastatteluaineisto on uuden teoksen keskeisin, elävin ja kiinnostavin lähtökohta.

Monet teatterintekijöiden pulautukset on kuitenkin kirjattu sellaisinaan, vailla lähdekritiikkiä, ja lisäksi niitä on uinut tai ujutettu osaksi suorasanaista tekstiä. Usein on vaikea tietää, kuka on äänessä ja kenen väitteitä kulloinkin pitäisi niellä.

Tekijöidensä feministisesti virittämässä kirjassa puhutaan esimerkiksi karvanaamaisista miesohjaajista, ukkojen kuvista ja mieskööristä, mutta myös kuvaillaan Leo Raiviota helvetin lahjakkaaksi ja teatterikoululaisia ääliöiksi – ilman lähdettä tai lainausmerkkejä.

Luvut voivat sisällysluettelosta katsoen näyttää johdonmukaisilta, mutta tietyn henkilön, esityksen tai asian mukaan nimetyssä osassa saatetaan käsitellä lähes mitä tahansa. Ajassa hypitään jatkuvasti eteen- ja taaksepäin, aikamuotoja sekoitetaan jopa kappaleiden sisällä, ja ihmisistä puhutaan milloin etu-, milloin sukunimillä, usein lempinimilläkin.

Välillä – kuten Turun kaupunginteatterin 1980-lukua, Jouko Turkkaa ja hänen naiskuviaan tai suomalaisen teatterin epä-älyllistä keskustelemattomuutta ja olematonta kansainvälisyyttä käsitellessään – tekijät puhuvat vastoin parempaa tietoaan. Tai antavat toisten puhua; mutta jos oma perspektiivi ei riitä, muiden sanomisiin kannattaisi suhtautua pienellä varauksella.

Esitysten tekemiseen liittyvät anekdootit ovat ilman muuta meheviä, mutta kun ne kaadetaan samaan läjään adjektiiveja vilisevän subjektiivisen kuvailun, osin perustelemattomien väitteiden sekä kymmenien ihmisten monenkirjavien tulkintojen kanssa, aineistosta tulee viidakko. Olisi tarvittu veistä. Ja kompassia.

Q on teatteri, joka on aina profiloitunut poikkeuksellisen voimakkaasti tekijöidensä, erityisesti näyttelijöiden kautta. Nimilista on pitkä, ja monet melkein lapsina Q:ssa aloittaneet ovat tänä päivänä etabloituneita taideammattilaisia.

Kiinnostavia puheenvuoroja kirjassa käyttävät Antti Raivion lisäksi muun muassa Erik Söderblom, Antti Hietala, Leea Klemola, Esa Kirkkopelto, Fiikka Forsman ja Kristian Smeds. Kasvot teatterin ensimmäiselle kahdelle vuosikymmenelle antaa uudesta ensemblesta 2010 pois pudotettu Hannu Kivioja.

Antoisimmin Q:lle olennaista näyttelijäilmaisua, sen kehittymistä ja samalla koko suomalaista näyttelijäntaidetta analysoi Elina Knihtilä (sisällysluettelossa nimellä Khihtilä), nykyinen Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori.

Skavabölen pojista Kaspar Hauseriin on kirja, joka piti tehdä. Sen olisi tietenkin voinut tehdä myös toisin – kriittisemmin, huolellisemmin, kuivemmin, aivan varmasti selkeämmin jäsentäen. Tällaisena se kuvastaa Q-teatterissa 25 vuotta valinnutta työtapaa: omalla ilmaisulla korkealle tähtäävää, vilpitöntä ja viime hetken ratkaisuihin luottavaa ryhmätyötä.

Skavabölen pojista Kaspar Hauseriin

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 416

Julkaisija: Like

Laji: teatteri

Kirjoittaja: Eeva Kemppi, Maria Säkö

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • kirja
  • Kirja-arvostelut
  • Teatteri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    2. 2

      Oscareissa yllätyksiä: Mel Gibsonin elokuva voittanut jo kaksi palkintoa, ennakkosuosikki La La Land jää ennätyksestä

    3. 3

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    4. 4

      Henkilötunnukseni joutui vääriin käsiin – sain laskun rikollisten nettiostoksista

    5. 5

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    6. 6

      Liikkuminen muuttuu, kannattaako autoa enää omistaa? HS selvitti uudenlaisten autoilupalvelujen tarjontaa ja hintoja

    7. 7

      Trump työntää jo avattua ovea

    8. 8

      ”Harrastan ultrajuoksua, mutta liikunta ei vie aikaa perheeltä” – Näin lapsiperheet järjestävät aikaa liikunnalle

    9. 9

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    10. 10

      ”Itämeren pisin baaritiski” on nyt auki – HS vertaili kaljakärryn vetämistä uudessa ja vanhassa Tallinnan-terminaalissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    2. 2

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    3. 3

      Uudet tutkimukset ovat tuoneet mullistavaa tietoa paastoamisen soluvaikutuksista – Asiantuntija arvioi, kannattaako paasto oikeasti

    4. 4

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    5. 5

      Terhi Kiemunki erotettiin perussuomalaisista laskutus­epäselvyyksien vuoksi – ”Tämä on iso periaatteellinen kysymys”

    6. 6

      Meskaliinia ”koiran karvanlähtöön”, kokapensaan lehtiä ”teenjuontiin” – HS selvitti: kymmeniä lääkärien vakavia rikoksia jää piiloon potilailta ja valvojalta

    7. 7

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    8. 8

      ”Hän on tasosi yläpuolella” on sinkulle lannistava lause

    9. 9

      Isotuloinen lääkäri vaatii avoimuutta muiltakin – ”Jos asia koetaan hankalaksi, pitää olla toinen systeemi, joka toimii”

    10. 10

      Suomessa on meneillään vallan uusjako – pelissä ovat jokseenkin kaikkien suomalaisten työehdot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    8. 8

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    11. Näytä lisää