Hieno konsertti kärsi ääniongelmista

Konsertti. Chan Marshallin alias Cat Powerin musiikki ponnistaa vanhan bluesin, countryn ja folkin kolmiosta. Nelikymppisen lauluntekijän ensimmäisellä Helsingin keikalla ei tavoitettu samaa maagista ajattomuutta kuin levyjen parhaimmistossa. PJ. Harveynkin yhtyeestä tuttu rumpali Jim White ja tyylitajuinen kitaristi Judah Bauer soittivat hienosti, mutta soundiongelmat vaivasivat äänikuvaa läpi keikan. Ehkä yhtye ei ehtinyt tehdä soundcheckiä kunnolla.

Marshallin upea, erikoinen ääni on kuin Janis Joplinin ja Marianne Faithfullin välistä. Se oli ujosti esiintyneen ja yleisökontaktia vältelleen laulajan valtti. Matalassa, sopivasti raspisessa äänessä oli valtavasti voimaa.

Hän jätti esittämättä monet odotetuimmista kappaleistaan. Huippuhetkiksi nousivat kaksi lainaa: The Highwaymenin Silver Stallion ja Iggy & Stoogesin I Wanna Be Your Dog. Yhtye muovasi niistä kuin tuosta vain "Cat Power -musiikkia".

Vaikka Marshall on saanut alkoholiongelman kuriin, hän osaa jättää yhä yleisön ristiriitaisten tunteiden valtaan. Puolivälissä showta hän poistui lavalta vartiksi ja jätti kitaristin ja kiipparin lavalle veivaamaan feedback-puuroa, jonka aikana noin neljäsosa yleisöstä poistui pakkasyöhön.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi