Rock palasi takaisin juurilleen

KONSERTTI. Pitkään on puhuttu, kuinka pop ja rock sirpaloituvat yhä pienempiin osa-alueisiin. Pieni vastaliikekin näkyy. Aika moni bändi kokoaa palapeliä uudestaan hämmentämällä eri tyyleistä monipuolista juurisoppaa.

Varsinkin perinteiset blues, country ja folk ovat uuden americanan vanhoja aineksia. Väljää tyylilajia on sanottu uusfolkiksi. Jotkut sekoittavat mukaan eksoottisiakin mausteita, kuten arvostettu Calexico meksikolaista musiikkia.

Oregonin Portlandista tuleva, maineikkaalle Sub Popille levyttävä Blitzen Trapper pitäytyy pitkälti juurimukuloiden perusvalikoimassa, mutta laittaa niistä erittäin maistuvaa keittoa.

Blitzen Trapper on kehittynyt levyillä yhä letkeämpään suuntaan. Folk on painottunut niin, että aiempia Lynyrd Skynyrd -vertauksia paremmin alkaisi osua rinnastaminen vaikka The Byrdsiin.

Tavastiallakin tunnelma oli enimmäkseen herkkä ja kaunis. Ränttätänttä oli vähissä, mutta mukana oli kivasti jytää ja purkkaa. Loppua kohti bändi näytti, että taitaa yhä myös rajun rockin ja esitteli tosi vivahteikasta psykedeliaa.

Keskipaikkeilla laulaja-kitaristi Eric Earley veti osuuden soolona. Se vertautui Janne Westerlundin lämmittelyyn. Hänen erinomainen bändinsä Plain Ride hämmentää Suomessa samaa americana-juuressoppaa.

Soolonakin Westerlund raakkuu ja rämpyttää niin särmikkäästi ja ilmeikkäästi, että päihitti Earleyn kirkkaasti.

arvio

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi