Suomen viikingit saivat sympatiaa

KONSERTTI. "Tämä kappale on kaikille teille, jotka vihaatte uskontoja yhtä paljon kuin me. He veivät teidän hienot viikinkijuttunne", intoili Arch Enemyn laulajatar Angela Gossow Circuksen lavalla.

Niin, eihän Suomea varsinaisesti viikinkikulttuurista tunneta. Ja muinaisuskonnot ovat uskontoja nekin. Mutta Arch Enemyn keikalle mennäänkin viihtymään eikä miettimään.

Heikosti kanavoitu aggressiivisuus on sinällään harmi, sillä bändin tuoreimman Khaos Legions -levyn kekseliäs kuvasto fasistis-punkmaisine esiintymisasuineen ja anarkistisine iskulauseineen tuntuu sekin tässä valossa vain roolipeliltä - toki toimivalta.

Ruotsalainen Arch Enemy on kuin kotona koottava huonekalu. Se ajaa asiansa, mutta uhkarohkeita tyylillisiä ratkaisuja, jotka jakaisivat mielipiteet, ei etsitäkään.

Yhtyeen kipakkatempoisesti rokkaava death metal annostelee sopivassa suhteessa tanakoita tuplabassareita ja makeita kitaraharmonioita. Kitaristi Michael Amott on ollut niittaamassa äärimusiikkia perinteisempiin rockin ja heavyn muotoratkaisuihin jo legendaarisen Carcassin riveissä 1990-luvulla.

Angela Gossow taitaa rapean ärinän ja mahanpohjassa tuntuvan murinan mainiosti, tosin kauniiden kasvojen ja brutaalin äänen kontrasti on vähintään yhtä tärkeä tekijä vaikuttavuuden synnyssä kuin suoritus itse.

Juomia läikyttelevillä moshaajilla tuskin oli valituksen sanaa rutinoituneesta keikasta. Arch Enemy on hyvää käyttömusiikkia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi