Umon Gil Evans soi uljaasti

Konsertti. Sovittaja, säveltäjä ja kapellimestari Gil Evans (1912-1988) tuli tunnetuksi yhteistyöstään Miles Davisin kanssa 1950-luvulla. Jazzin historiaan on jäänyt erityisesti Evansin koloristinen ja impressionistinen sovitustyyli.

Ennen kuolemaansa hän ehti käydä myös Umon vieraana, ja siitä lähtien Umo on säännöllisesti esittänyt Evansin materiaalia. Satavuotisjuhlan kunniaksi kuultiin Evansin omaa puhetta Eero Koivistoisen aikoinaan tekemistä haastattelunauhoituksista.

Varsinaisesti uutta oli saliääni, joka on viime aikoina miksaaja Hessu Iso-Aholan ansiosta saanut Umoon uutta hehkua. Nyt erottuivat ehkä ensimmäistä kertaa Evansin monet hienoudet luonnollisen dynaamisina ja kimmeltävän läpikuultavina tavalla, joka miellyttää modernia kotiteatteriin tottunutta korvaa.

Esimerkiksi Evansin oman sävellyksen Variations on the Miseryn viiltävä ja dissonoiva dramatiikka ei mennyt mössöksi vaan soi häkellyttävän uljaasti. Myös trumpettisolisti Verneri Pohjola pääsi omalla vapaalla tyylillään loistamaan.

Evans oli säveltäjänä huono keksimään teemoja, mutta tässäkin hän oli sovittanut muutaman soinnun luonnoksesta lähes sinfoniset tehot. Kuultiin myös Charles Mingusia ja Jimi Hendrixin Stone Free omaleimaisesti väritettyinä. Kaikkiaan mainio konsertti, joka osoitti Umolla olevan mahdollisuuksia nostaa tulkinnalliset vivahteet aivan uudelle tasolle.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi