Uusi on luonnollista uudelle polvelle

KONSERTTI. John Adamsin hyperaktiivinen, piirrosfilmien säntäilyä muistuttava kamarikonsertto oli kapellimestari Santtu Rouvalin kamaa. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri nytkytteli vastustamattomasti toistensa päälle kiipeileviä rytmejä. Anssi Koskelan vastuksia tuntematon esitys Kaija Saariahon viulukonsertosta Graal théâtre kertoi siitä, kuinka alkuaan oudot teokset otetaan haltuun ja liitetään valtavirtaan.

Kantaesityksessä vajaa parikymmentä vuotta sitten Gidon Kremerin soitosta välittyi lievä epämukavuuden tunne. Nyt Koskela irrotteli viulustaan hälytehoja täysin luonnollisesti ja kohotti soolo-osuuden romanttisen sankarikonserton mittoihin.

Konsertin jälkiosan moottorina oli kuuluisa jazz-saksofonisti Dave Liebman. Sekä Kari Heinilän Couleurs d'étoiles että Outi Tarkiaisen Liebklinge nivoivat improvisoidut soolot kelluntaperiaatteella sinfoniaorkesteriin. Jälkimmäisessä oli kaunis oivallus irrottaa viulutrio ja klarinettiduo kuljeksimaan ympäri Musiikkitalon viinitarhasalia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi