Valikko
Konserttiarvostelut    |   Ooppera-arvostelu

Vuonna 1890 valmistunut Kalevala-ooppera kannatti ottaa viimein tuotantoon – ”Hämmästyttävän taitava säveltäjä”

Müller-Berghausin ooppera sai kantaesityksensä 127 vuoden odotuksen jälkeen. Lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen, kirjoittaa kriitikko Hannu-Ilari Lampila.

Klassinen

Karl Müller Berghausin ooppera Die Kalewainen in Pochjola Turun Logomossa. Kapellimestari Leif Segerstam, ohjaus Tiina Puumalainen, lavastus Teppo Järvinen, puvut Pirjo Liiri-Majava, valaistus Teemu Nurmelin, koreografia Osku Heiskanen, maskeeraus Minna Pilvinen, kuoron valmennus Märt Krell. Tuotanto Turun filharmoninen orkesteri ja Turun Musiikkijuhlat.

Karl Müller-Berghausin saksankielinen ooppera Die Kalewainen in Pochjola on saksalais-romanttinen tulkinta Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Ensimmäinen esikuva oli varmasti Richard Wagner ja toinen ehkä Carl Maria von Weber.

Müller-Berghaus (1829–1907) toimi 1886–95 Turun soitannollisen seuran kapellimestarina ja kiinnostui tänä aikana suomalaisesta kansanmusiikista ja kansanrunoudesta.

Kalevala kiehtoi Müller-Berghausia niin suuresti, että hän sävelsi aiheesta oopperan, joka valmistui 1890. Kantaesitystään sen piti odottaa 127 vuotta.

Nyt sopii kysyä, oliko Kalewainen sen komeaan, täysimittaiseen suurtuotantoon käytetyn työn ja vaivan arvoinen.

Vastaus on ehdoton kyllä!

Müller-Berghaus osoittautui hämmästyttävän taitavaksi säveltäjäksi. Oopperan vuolasta ja lämminsointista, suurelle orkesterille kirjoitettua sävelromantiikkaa oli joka hetki ilo kuunnella Leif Segerstamin mestarillisesti johtamassa esityksessä.

Kapellimestarina Müller-Berghaus tunsi erityisen hyvin saksalaisen 1800-luvun ohjelmiston ja tiesi, miten orkesterille kirjoitetaan hyvin soivaa ja värikästä musiikkia.

Müller-Berghaus osasi käsitellä taitavasti myös lauluääniä. Päähenkilöillä on pitkiä vuodatuksia, joissa he purkavat erilaisia perustunteita rakkaudesta vihaan.

Hetkeäkään ei syntynyt vaikutelmaa, että tunteenpurkaukset olisivat käyneet laulajien voimille. Päin vastoin, jokainen tuntui nauttivan niistä.

Tunteet ovat tosin kaavamaisia, vailla psykologista herkkyyttä. Soolot jatkuvat joskus turhan pitkään ja saattavat vesittyä venyessään.

Kunnon oopperadraamaa F.W.O. Spenglerin librettoon perustuvasta Kalewaisesta ei synny. Alaotsikkona onkin sattuvasti: suomalaisia myyttejä neljässä kuvaelmassa.

Oopperan neljännessä näytöksessä saadaan vihdoin viimein aikaan hyvä konflikti, kun kalevaiset ja Pohjan väki taistelee Sammon omistuksesta.

Kalewainen on seisoskeluooppera, joka lähestyy usein romanttista uskonnollista oratorioita. Müller-Berghaus käyttää oopperassaan neljää suomalaista hengellistä sävelmää, jotka luovat oopperaan lempeän harrasta, luterilaisiin koraaleihin pohjautuvaa tunnelmaa.

Onpa Kalewaisessa yksi suomalainen runosävelmäkin, jota Wäinämöinen laulaa oopperan lopussa. Romanttinen soinnutus saa senkin kuulostamaan uskonnolliselta. Wäinämöisen musiikkiin ilmaantuu jo aikaisemmin kristinuskon Jumalan viittaavia hymnimäisiä piirteitä.

Sibeliuksen Kalevala-aiheisen musiikin arkaainen muinaissuomalainen sävel puuttuu Müller-Berghausin musiikista. Müller-Berghausin Kalevala-kuva on romanttisen sentimentaalinen.

Romanttista sadunomaisuutta Müller-Berghaus taikoo viehättävästi aina, kun libretto antaa siihen luvan.

Kalewaisen vaikuttavin kohta on toisen näytöksen loppu, jossa Ilmarinen takoo Sampoa.

Lavastuselementin kootaan taikaympyräksi, jonka sisällä naiskuoro laulaa heleästi erilaisten hengettärien runollisia loitsuja. Ilmarinen ja Louhen tytär Ismo julistavat rakkauttaan kultaisessa valonsäteilyssä.

Sammon taonnasta kasvaa suuri ja kaunis, tunteisiin vetoava rakkauden ylistysrituaali. Sitä voisi esittää irrallisena numerona.

Kuten Wagnerin Nibelungin sormuksessa myös Kalewaisessa taistellaan maailman vallasta. Kalewainen on pehmoversio tästä aiheesta, vailla Wagnerin vision myyttistä hehkua, vallankumouksellisuutta ja julmuutta.

Ohjaaja Tiina Puumalainen on yhdessä tiiminsä kanssa rakentanut isoon Logomo-halliin suurista liikuteltavista elementeistä rakentuvan näyttämökuvan. Teemu Nurmelinin hieno valodramaturgia on vahva tunnelmatekijä.

Tyylittelyastetta olisi voinut viedä pitemmälle Wagner-oopperoiden nykyohjausten tyyliin.

Solisteilla on silmiinpistävän koreat asut, jotka markkeeraavat heidän myyttistä hohdettaan ja mahtiaan. Ne näyttävät kovin vanhanaikaisilta ja viitannevat Kalewaisen syntyaikaan. Modernimpi muoti olisi tehnyt hahmoista kiinnostavampia ja vähemmän patsastelevia.

Toimintaan Kalewaisessa ei ole viimeistä näytöstä lukuun ottamatta paljon mahdollisuuksia. Tilaisuuden tullen Puumalainen ja koreografi Osku Heiskanen elävöittävät tarinaa kuoron rituaalimaisille liikkeillä.

Solisteilta kuullaan loistosuorituksia. Pääpaino on laulussa, sillä stereotyyppiset roolit antavat mahdollisuuden vain melko yksiulotteisiin tulkintoihin.

Logomossa on pakko käyttää sähköistä äänenvahvistusta, jonka ansiosta jokaisen laulu kuuluu yhtä hyvin.

Soopraano Johanna Rusanen-Kartano on upea Louhi, yhtä väkevä niin murehtiessaan kuin suuttuessaan. Tenori Christian Juslinin Achti on Kalewaisen sotaisin luonne, taistelunhalussaan rajusti iskevä.

Basso Petri Lindroos on sangen jyhkeä ja isällinen vaka vanha Wäinömöinen, baritoni Tommi Hakala miehekkään lämminsointinen Ilmarinen, mezzosopraano Anna Danik dramaattisesti hehkuva Luonnotar.

Kaisa Ranta loihtii kauniilla lyyrisellä sopraanollaan tähtiloistoa Ismon rooliin.

Innokkaan mieskuoron ääniryhmä hajosivat, naiset pysyivät yhtenäisempinä ja lauloivat somasti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ooppera
  • Ooppera-arvostelut
  • Klassinen musiikki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    2. 2

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    3. 3

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    4. 4

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    5. 5

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    6. 6

      Nääntynyt kuutti pelastettiin pihalta Raaseporissa – toimitettiin Korkeasaareen toipumaan

    7. 7

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    8. 8

      Cheekin ja Elastisen mahtipontinen areenashow potki räntävapun unholaan

    9. 9

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    10. 10

      Suihkukoneesta irtosi rengas kesken lennon – video näyttää, kuinka kone laskeutui kipinöiden kiitotielle Floridassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    3. 3

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    4. 4

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    5. 5

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    6. 6

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    7. 7

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    8. 8

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    9. 9

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    10. 10

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää