Valikko
Konserttiarvostelut    |   Ooppera-arvostelu

Vuonna 1890 valmistunut Kalevala-ooppera kannatti ottaa viimein tuotantoon – ”Hämmästyttävän taitava säveltäjä”

Müller-Berghausin ooppera sai kantaesityksensä 127 vuoden odotuksen jälkeen. Lopputulos oli kaiken vaivan arvoinen, kirjoittaa kriitikko Hannu-Ilari Lampila.

Klassinen

Karl Müller Berghausin ooppera Die Kalewainen in Pochjola Turun Logomossa. Kapellimestari Leif Segerstam, ohjaus Tiina Puumalainen, lavastus Teppo Järvinen, puvut Pirjo Liiri-Majava, valaistus Teemu Nurmelin, koreografia Osku Heiskanen, maskeeraus Minna Pilvinen, kuoron valmennus Märt Krell. Tuotanto Turun filharmoninen orkesteri ja Turun Musiikkijuhlat.

Karl Müller-Berghausin saksankielinen ooppera Die Kalewainen in Pochjola on saksalais-romanttinen tulkinta Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Ensimmäinen esikuva oli varmasti Richard Wagner ja toinen ehkä Carl Maria von Weber.

Müller-Berghaus (1829–1907) toimi 1886–95 Turun soitannollisen seuran kapellimestarina ja kiinnostui tänä aikana suomalaisesta kansanmusiikista ja kansanrunoudesta.

Kalevala kiehtoi Müller-Berghausia niin suuresti, että hän sävelsi aiheesta oopperan, joka valmistui 1890. Kantaesitystään sen piti odottaa 127 vuotta.

Nyt sopii kysyä, oliko Kalewainen sen komeaan, täysimittaiseen suurtuotantoon käytetyn työn ja vaivan arvoinen.

Vastaus on ehdoton kyllä!

Müller-Berghaus osoittautui hämmästyttävän taitavaksi säveltäjäksi. Oopperan vuolasta ja lämminsointista, suurelle orkesterille kirjoitettua sävelromantiikkaa oli joka hetki ilo kuunnella Leif Segerstamin mestarillisesti johtamassa esityksessä.

Kapellimestarina Müller-Berghaus tunsi erityisen hyvin saksalaisen 1800-luvun ohjelmiston ja tiesi, miten orkesterille kirjoitetaan hyvin soivaa ja värikästä musiikkia.

Müller-Berghaus osasi käsitellä taitavasti myös lauluääniä. Päähenkilöillä on pitkiä vuodatuksia, joissa he purkavat erilaisia perustunteita rakkaudesta vihaan.

Hetkeäkään ei syntynyt vaikutelmaa, että tunteenpurkaukset olisivat käyneet laulajien voimille. Päin vastoin, jokainen tuntui nauttivan niistä.

Tunteet ovat tosin kaavamaisia, vailla psykologista herkkyyttä. Soolot jatkuvat joskus turhan pitkään ja saattavat vesittyä venyessään.

Kunnon oopperadraamaa F.W.O. Spenglerin librettoon perustuvasta Kalewaisesta ei synny. Alaotsikkona onkin sattuvasti: suomalaisia myyttejä neljässä kuvaelmassa.

Oopperan neljännessä näytöksessä saadaan vihdoin viimein aikaan hyvä konflikti, kun kalevaiset ja Pohjan väki taistelee Sammon omistuksesta.

Kalewainen on seisoskeluooppera, joka lähestyy usein romanttista uskonnollista oratorioita. Müller-Berghaus käyttää oopperassaan neljää suomalaista hengellistä sävelmää, jotka luovat oopperaan lempeän harrasta, luterilaisiin koraaleihin pohjautuvaa tunnelmaa.

Onpa Kalewaisessa yksi suomalainen runosävelmäkin, jota Wäinämöinen laulaa oopperan lopussa. Romanttinen soinnutus saa senkin kuulostamaan uskonnolliselta. Wäinämöisen musiikkiin ilmaantuu jo aikaisemmin kristinuskon Jumalan viittaavia hymnimäisiä piirteitä.

Sibeliuksen Kalevala-aiheisen musiikin arkaainen muinaissuomalainen sävel puuttuu Müller-Berghausin musiikista. Müller-Berghausin Kalevala-kuva on romanttisen sentimentaalinen.

Romanttista sadunomaisuutta Müller-Berghaus taikoo viehättävästi aina, kun libretto antaa siihen luvan.

Kalewaisen vaikuttavin kohta on toisen näytöksen loppu, jossa Ilmarinen takoo Sampoa.

Lavastuselementin kootaan taikaympyräksi, jonka sisällä naiskuoro laulaa heleästi erilaisten hengettärien runollisia loitsuja. Ilmarinen ja Louhen tytär Ismo julistavat rakkauttaan kultaisessa valonsäteilyssä.

Sammon taonnasta kasvaa suuri ja kaunis, tunteisiin vetoava rakkauden ylistysrituaali. Sitä voisi esittää irrallisena numerona.

Kuten Wagnerin Nibelungin sormuksessa myös Kalewaisessa taistellaan maailman vallasta. Kalewainen on pehmoversio tästä aiheesta, vailla Wagnerin vision myyttistä hehkua, vallankumouksellisuutta ja julmuutta.

Ohjaaja Tiina Puumalainen on yhdessä tiiminsä kanssa rakentanut isoon Logomo-halliin suurista liikuteltavista elementeistä rakentuvan näyttämökuvan. Teemu Nurmelinin hieno valodramaturgia on vahva tunnelmatekijä.

Tyylittelyastetta olisi voinut viedä pitemmälle Wagner-oopperoiden nykyohjausten tyyliin.

Solisteilla on silmiinpistävän koreat asut, jotka markkeeraavat heidän myyttistä hohdettaan ja mahtiaan. Ne näyttävät kovin vanhanaikaisilta ja viitannevat Kalewaisen syntyaikaan. Modernimpi muoti olisi tehnyt hahmoista kiinnostavampia ja vähemmän patsastelevia.

Toimintaan Kalewaisessa ei ole viimeistä näytöstä lukuun ottamatta paljon mahdollisuuksia. Tilaisuuden tullen Puumalainen ja koreografi Osku Heiskanen elävöittävät tarinaa kuoron rituaalimaisille liikkeillä.

Solisteilta kuullaan loistosuorituksia. Pääpaino on laulussa, sillä stereotyyppiset roolit antavat mahdollisuuden vain melko yksiulotteisiin tulkintoihin.

Logomossa on pakko käyttää sähköistä äänenvahvistusta, jonka ansiosta jokaisen laulu kuuluu yhtä hyvin.

Soopraano Johanna Rusanen-Kartano on upea Louhi, yhtä väkevä niin murehtiessaan kuin suuttuessaan. Tenori Christian Juslinin Achti on Kalewaisen sotaisin luonne, taistelunhalussaan rajusti iskevä.

Basso Petri Lindroos on sangen jyhkeä ja isällinen vaka vanha Wäinömöinen, baritoni Tommi Hakala miehekkään lämminsointinen Ilmarinen, mezzosopraano Anna Danik dramaattisesti hehkuva Luonnotar.

Kaisa Ranta loihtii kauniilla lyyrisellä sopraanollaan tähtiloistoa Ismon rooliin.

Innokkaan mieskuoron ääniryhmä hajosivat, naiset pysyivät yhtenäisempinä ja lauloivat somasti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ooppera
  • Ooppera-arvostelut
  • Klassinen musiikki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    5. 5

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    6. 6

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    9. 9

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    10. 10

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    8. 8

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    9. 9

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    10. 10

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää