Levyarvostelut    |   Levyarvostelu

Näin soi Maamme-laulun levytys vuonna 1908 – Kuuntele näyte uudelta viiden tähden Järnefelt-levyboksilta

Armas Järnefeltin kaikki äänitteet vuosilta 1904–1950 saatiin kymmenelle cd-levylle.

Klassinen

Armas Järnefelt Edition: Kaikki löytyneet äänitteet 1904–1950 ★★★★★

kulttuuriteko! Armas Järnefelt -seura, tutkija Carl-Gunnar Åhlen ja Musiikki­talossa sijaitseva Fuga-kauppa ovat saaneet kokoon kymmenen cd:n boksin, jolla on kaikki kapellimestari, säveltäjä ja pianisti Armas Järnefeltin (1869–1958) äänitteet vuosilta 1904–1950.

Kävin aikoinaan läpi Yleisra­diosta ja Turun Sibelius-museosta löytyvät Järnefeltin johtamat tallenteet Suomalaiset kapellimestarit -kirjaa varten (Otava 2010). Åhlen ottaa mukaan nekin tallenteet (lähinnä Ruotsin radiosta ja yksityisko­koelmista), joista ei ollut kopioita Yleisra­diossa. Lisäksi Åhlen on puhdistanut tallenteita krahnuista ja napsuista. Loistavaa!


Järnefelt elvytti Viipurin orkesterin 1890-luvulla ja esitteli omalla riskillään Wagnerin oopperoita Helsingissä 1900-luvun alussa, kunnes ura urkeni Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, jossa hän nousi ensimmäiseksi hovikapellimestariksi.

Eläkeiässä hän palasi Suomeen Kansallisoopperamme taiteelliseksi johtajaksi ja sota-aikana vielä Helsingin kaupungin­orkesterin ylikapellimestariksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Aikalaisten mukaan Järnefeltin työtä leimasi nuoruudessa tarttuva into ja vanhana äärimmäinen ammattitaito ja kuivan huumorin sävyttämät sivallukset. Hänen silmilleen ei hypitty.


Ensin kuulemme Järnefeltiä pianistina, kun Maikki Järnefelt laulaa levylle Brahmsin sekä ­Jean Sibeliuksen ja Järnefeltin itsensä nykymusiikkia vuonna 1904. Laulu-cd:n täydentävät Maikin ja John Forsellin kanssa taltioidut laulut 1907 ja 1912.

Pianistina Järnefeltin sointikulttuuri oli jalo ja soitto ryhdikästä. Ajan tyylin mukaisesti tempot elivät enemmän kuin tasapaksuna nykyaikana.

Erotiikkaa ja temperamenttia uhkunut Maikki sekä John Forsell olivat väkeviä laulajia, kunhan hyväksyy ajan tavat, kuten portaattomat liu’uttelut säveleltä toiselle. Järnefeltin toinen vaimo Liva Edström-Järnefelt teki kunniakkaan uran, mutta hänessä ei ole tallenteilla Maikin kipinää.

John Forsell oli solisti myös ensimmäisissä Järnefeltin johtamissa orkesteritaltioinneissa Tukholmassa 1908. Maamme-laulu soi täysin palkein, samoin otteet d’Albertilta ja Wagnerilta.

Järnefelt vei 1920-luvulla Tukholmasta Berliinin-levytyksiensä solisteiksi esimerkiksi Einar Larssonin ja Greta Söder­manin. Vielä ainutlaatuisempia ovat David Stockmanin ja Joel Berglundin kanssa levytetyt Wagner-otteet radiokonsertissa Tukholmassa 1939. Varhaisten levytysten helmi on Aleksandr Glazunovin Vuodenajat-balettimusiikin berliiniläislevytys.

Tukholmassa häntä moitittiin suomalaisten – erityisesti Sibeliuksen – suosimisesta ruotsalaissäveltäjien kustannuksella. On totta, että hän laittoi ruotsalaislaulajat laulamaan Leevi Madetojaa ja Ilmari Hannikaista, mutta levyiltä löytyy yli cd:n verran ruotsalaissäveltäjiä pelätystä kriitikosta Wilhelm Petterson-Bergeristä Wilhelm Stenhammariin. Heistä ei ollut Sibeliuksen tai tanskalaisen Carl Nielsenin kaltaisiksi neroiksi, mutta esimerkiksi Hugo Alfvénin Midsommarvakan berliiniläislevytys on herkullinen. Yhtä innostuneena Järnefelt johti norjalaista Edvard Griegiä 1928.

Järnefelt oli Sibeliuksen opiskelukaveri, joka tuli esitelleeksi säveltäjän Aino-siskolleen, Sibeliuksen tulevalle puolisolle.

Lankomiehet kilpailivat säveltäjinä, kunnes Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia teki 1899 niin suuren vaikutuksen, että Järnefelt keskittyi lähinnä pienempiin sävellysmuotoihin.

Kehtolaulusta (Berceuse) tuli Sibeliuksen Valse tristen tapaan kansainvälinen hitti, jonka synnystä Järnefelt on kertonut koskettavasti: taustalla oli ensimmäisen avioliiton päättyminen ja kasvatusvastuun ottaminen pienestä Eva-tyttärestä. ”Istuin sitten surumielisenä nukkuvaa lasta katsellen. Silloin rupesi ikään kuin taivaasta kuulumaan ’Berceuse’ – ja samana yönä vielä sävelsin sen aivan valmiiksi.”

Klassikosta on boksissa kolme tallennetta, joista varhaisin ja paras äänitettiin Berliinissä 1928. (Spotifysta voit kuunnella nykylevytyksen samasta unohtumattomasta melodiasta tästä linkistä).

Huikeaa kulttuurihistoriaa on myös Järnefeltin levytys Laulu tulipunaisesta kukasta -elokuvamusiikkinsa otteista Tukholmassa 1931. Vuonna 1919 valmistunut suomalaisohjaaja Mauritz Stillerin Ruotsissa tehty elokuva oli suurmenestys useissa maissa.

Aulikki Rautawaara lauloi Järnefeltiä upeasti Ruotsissa 1949, ja laajemmista kokonaisuuksista Isänmaan kasvot -kantaatti sai Helsingissä samana vuonna varsin ehjän esityksen.

Boksin huipentaa peräti kolme cd:tä Järnefeltin Sibelius-johtamista. Sibeliuksen yksityiskohtaisimmat koskaan kirjoitetut johtamisohjeet on osoitettu kirjeessä juuri Armas Järnefeltille, ja Järnefeltin Sibelius-tulkinnat ovat yhtä autenttisia kuin Robert Kajanuksen levytykset.

Ne ovat myös yhtä nopeita: Kajanus ja Järnefelt tunsivat ripeät tempot, joilla Sibelius johti sinfonioitaan. Hidastelijoiden ­aika koitti myöhemmin.

Hassun poikkeuksen muodostaa Finlandia vuodelta 1928, niin kevyeksi lyhennelmäksi se on savikiekolle Berliinissä ahdettu.

Toisenlaisen, vakavan Finlandian Järnefelt taltioi Tukholmassa 22. tammikuussa 1940 talvi­sodan aikaan. Järnefeltin syvää myötätuntoa Suomea kohtaan edustaa myös kuudennen sinfonian henkevä taltiointi Helsingissä 18. huhtikuuta 1941.

Vuonna 1943 Anja Ignatius sai Sibeliuksen viulukonserton jo menemään henkevästi ja hyvin Hitlerin Berliinissä Järnefeltin johdolla tehdyssä levytyksessä. (Jos käytät Spotifya, voit kuunnella tämän levytyksen myös tästä linkistä.)

Ja vuonna 1945 Järnefelt johti toisen sinfonian Sibeliuksen 80-vuotisjuhlissa lähes identtisillä tempoilla Kajanuksen vuoden 1930 levytyksen kanssa ehkä vähemmän tulisesti, mutta toisaalta hitusen henkevämmin.

Joulukuussa 1950 juhlittiin Sibeliuksen 85 vuoden ikää ja itsekin yli 80-vuotias Järnefelt johti ”viimeisen konserttinsa”. Aulikki Rautawaara lauloi På verandan vid havet ja Koskenlaskijan morsiamet unohtumattoman aristokraattisesti. Väinön virsi ei ole parasta Sibeliusta, mutta Myrskyn alkusoiton Järnefelt johtaa kunnialla ja ensimmäisen sinfonian oikein hyvin.

Boksista käy ilmi, että Järnefelt pyrki sopusuhtaisuuteen ja liioittelemattomuuteen ja kunnioitti pyhyyskokemuksia. Johtamisessa on ajoittain valloittavaa huumoria, kuten Tritsch-Tratsch-polkan levytyksessä, mutta oopperoiden lisäksi hän onnistui erityisen hyvin kaikessa lyyrisessä.

Tästä kaikesta oli cd:nä aikaisemmin helposti saatavissa vain Järnefeltin ja Anja Ignatiuksen levytys Sibeliuksen viulukonsertosta. Ja nyt saimme kaiken tämän. Viiden tähden suoritus!

HS.fi Kuuntele verkkoversiosta Järnefeltin levytys Maamme-laulusta vuodelta 1908.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Klassinen musiikki
  • Levyarvostelut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    5. 5

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    6. 6

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    7. 7

      IFK teki valmentajalleen venäläisen tempun: Selin on kuin formulakuski kehnossa tallissa – yritä siinä nyt ajaa, kun auto ei kulje mihinkään

    8. 8

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    9. 9

      AK-47-rynnäkkökiväärin kehittäneen Mihail Kalašnikovin patsaaseen päätyi vahingossa natsien ase

    10. 10

      Kreikan-matkalta voi saada malarian, Roomasta trooppisen kuumetaudin – jo paljaat sääret voivat olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    2. 2

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    7. 7

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    8. 8

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää