Timo Korhonen: Bach: Sooloparitat nro 1-3

KITARA. Timo Korhonen on niin hieno kitaristi, että kaikesta, mitä hän tekee, välittyy vahva musikaalinen ote ja soittimen ilmaisukeinojen suvereeni hallinta. Bachin sooloviulupartitoissa Korhonen luonnehtii ja artikuloi tansseja oivallisesti. Double-osissa on sähäkkyyttä, gigat kutsuvat hyppimään. Laaja ciaccona yltyy hurjaksi kurottaessaan huippukohtiinsa.

Korhonen käyttää maukkaasti kitaran soinnillisia mahdollisuuksia ja jättää soinnun tai basson kaikumaan pidempään kuin se on viululla mahdollista. Hän tekee muutamia pieniä tarpeellisia lisiä kuviotasolla.

Levytekstissä Korhonen lempeästi moitiskelee Andrés Segovian sovituksia ja unohtaa samalla, että Bach itse sovittaessaan teki aina runsaita lisäilyjä. Korhonen on siirtänyt lähes semmoisenaan viuluteokset kitaralle, mikä on oikeutettua, mutta Bach tuskin olisi "säveltänyt ne 6-kieliselle kitaralle vuonna 1720" Korhosen tapaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi