Valikko
Näyttelyarvostelut

Miksi Alvar Aalto puhui suomalaisista metsäapinoina ja miksei kuvataide pysynyt arkkitehtuurin vauhdissa? Modernisminäyttely herättää monta hyvää kysymystä

Modernia elämää! -näyttely Tennispalatsissa on viiden museon yhteisponnistus.

Näyttelyt. Modernia elämää! Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys Hamissa (Eteläinen Rautatiekatu 8) 30.7. saakka.

Suomalainen arkkitehtiryhmä vieraili jatkosodan aikana vuonna 1943 Saksassa tutustumassa sikäläiseen standardisointiin Albert Speerin kutsusta ja oli varsin vaikuttunut näkemästään. Valtuuskunnassa olivat keskeiset arkkitehdit Alvar Aalto, Aarne Ervi, Viljo Revell ja Jussi Paatela. Vieraat tutustuivat myös Hitlerin työhuoneeseen.

Alvar Aalto osallistui matkaan vastahakoisesti ja otti matkan mukanaolijoiden kertoman mukaan ”lähinnä huumorilla”. Tätä kuvaa hänen saksaksi pitämänsä puheen sutkaus: ”Me suomalaiset emme ole natseja, emmekä bolsevikkeja, vaan olemme metsä­apinoita eskimoitten maasta”. Aalto luonnollisesti tiesi Bauhaus-taiteilijoiden kohtalon – maanpakolaisuuden ja keskitysleirit. Vierailusta kerrotaan Modernia elämää -näyttelyssä Tennispalatsissa.

Minkähän takia Aalto ylläpiti eskimomielikuvaa? Olihan Savoy-maljakonkin alkuperäinen nimi Eskimonaisen nahkahousut.


Jokainen aika arvioi menneen uudestaan. Tästä syystä museoiden kokoelmat, jotka kerätään omana aikana, ovat korvaamattoman tärkeitä. Niiden avulla uudelleenarvioinnit ovat mahdollisia.

Helsingin kaupungin taide­museon Hamin ja neljän muun museon kokoelmiin perustuva yhteisnäyttely ei tyhjennä suomalaista modernismia, mutta tar­joaa runsaasti näkökulmia sen hahmottamiseen.

Moderni elämä alkaa näyttelyssä Eliel Saarisen pilvenpiirtäjäsuunnitelmasta Chicagoon vuodelta 1922 ja jatkuu 1970-luvun Merihakaan. Näyttely on, kuten modernismikin Suomessa, arkkitehtuuripainotteinen.


Harri Kalhan sanoin: ”Modernismi oli urbaani, teollistuneen kulttuurin synnyttämä uudenaikaisuuden ideologia”, utooppinen valistusprojekti, populaarikulttuurin vastavoima.

Modernismin sankaritarina Suomessa liittyy teollistumiseen ja kaupungistumiseen. Taustalla vaikutti hyvinvointivaltion luominen koulutus- ja terveydenhoitohankkeineen. Modernismi liittyi myös tieteen kehitysvaiheeseen, puhtaan, valkoisen ja hygieenisen ihailuun. Siinä oli tulevaisuudenuskoa, koneromantiikkaa sekä tekniikan mahdollisuuksien ihannointia.

Suomalaisten ennakkoluulottomuus uutta tekniikkaa kohtaan juontaa varmasti 1930-luvulle, modernismin läpimurtoon ja hyväksymiseen kaikilla kulttuurin aloilla. Sen ikävä kääntöpuoli oli vanhan rakennuskannan ja esineistön väheksyminen tai hävittäminen.

Hamin näyttely tarkastelee tätä vaihetta arkkitehtuurin, kuvataiteen, valokuvan, filmimate­riaalin ja muotoilun avulla. ­Modernismi läpäisi kaikki taiteenlajit, myös musiikin ja kirjallisuuden.

Mistä mahtoi johtua, että modernistinen, edistyksellinen arkkitehtuuri hyväksyttiin köyhässä ja vanhanaikaisessa Suomessa jo 1930-luvulla? Muualla modernismi alkoi kuvataidevetoisesti, mutta Suomessa kuvataide tuli perässä vasta 1950-luvulla. Edwin Lydénin, Birger Carlstedtin ja muutamien muiden 1930-luvun modernistiset yritykset tuomittiin ”juutalais-kubistisen tartunnan saaneiksi”.


Johtuiko kuvataiteen jälkijuna koulutuksesta, Akseli Gallen-Kallelan dominanssista vai vaikutusvaltaisen kriitikon Einari Vehmaksen mieltymyksestä, jonka mukaan Marraskuun liike ilmensi suomalaisuutta parhaiten? Hamin näyttely toteaa tämän kummallisen tilanteen, mutta ei anna vastausta kysymykseen. Eivätkö suomalaiset taiteilijat olleet tietoisia venäläisestä 1910-luvun avantgardismista, vaikka oltiin vuoteen 1917 samaa valtakuntaa ja Strindbergillä järjestettiin heidän töitään esittelevä näyttely?

Saksalaisen Bauhaus-liikkeen vaikutus näkyi Aaltojen työssä, muttei juuri kuvataiteessa. Eikö Bauhausia tai ranskalaista modernismiakaan tunnettu kuvataidepiireissä 1930-luvulla? Luultavasti ei, Tulenkantajia ja muutamia harvoja taiteilijoita lukuun ottamatta. Yhteydet ulkomaille olivat vähäisiä. Maire Gullichsen ja Artek esittelivät ranskalaisia modernisteja jo 1930-luvulla, mutta vaikutteet näkyivät vasta sotien jälkeen.

Design taas oli vahvasti mukana alusta pitäen. Aallon tuotekehittelyä taivutetun puun kanssa pidettiin kansainvälisesti merkittävänä jo omana aikanaan, ja hän sai esitellä sitä vasta-avatussa New Yorkin Modernin taiteen museossa jo 1930-luvulla. Maailmannäyttelyt ja Milanon muotoilutriennaalit edistivät muotoilun tunnetuksi tekemistä ja vientiä.

Kun Hamin näyttelyssä rinnastetaan Marimekon kankaat ja 1950-luvun modernistien kuten Sam Vannin, Unto Pusan, Lars-Gunnar Nordströmin ja Ernst Mether-Borgströmin maalaukset, tajuaa viimeistään, miten paljon kuvataide vaikutti Maija Isolan ja Vuokko Nurmes­niemen töihin.

Hurjista tulevaisuusutopioista kertoo esillä oleva kuuluisa ja onneksi toteuttamatta jäänyt Smith-Polvisen liikennesuunnitelma vuodelta 1968. On hyvä muistaa myös modernismin ”rappiokauden” ylilyönnit. Varsinkin 60- ja 70-luvuilla se tuotti anonyymiä, ikävää ympäristöä, kansainvälistä tyyliä, kuten silloin sanottiin. Voi aiheellisesti kysyä, onko kansainvälisen tyylin virheistä opittu mitään.

Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat ehkä menettäneet vetovastuun. Muotoilun osalta tämä liittyy sekä huonekaluteollisuuden että muotoiluyritysten kuten Arabian kehitykseen. Onko kuvataide nyt edelläkävijä?

Näihin kysymyksiin voi vastata vasta myöhemmin, mutta näyttelylle on suuri ansio, että se herättää tällaisia kysymyksiä.

Fakta

Suurnäyttely


 Modernia elämää on Alvar Aalto -museon, Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Suomen valokuvataiteen museon yhteisnäyttely.

 Näyttelyn yhteydessä julkaistiin samanniminen, runsaasti kuvitettu kirja, joka syventää näyttelyn teemoja.

 Arkkitehtuurin modernismiin voi tutustua myös Arkkitehtuurin museon Kuinka Suomi modernisoitiin -näyttelyssä.

 Näyttelyyn kuuluu laaja oheisohjelma työpajoineen ja luentoineen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    4. 4

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    5. 5

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    6. 6

      Valtio myi 128-vuotiaan arvorakennuksen Punavuoresta 14 miljoonalla – taloon aiotaan rakentaa taas asuntoja

    7. 7

      Saimme hädin tuskin pelastettua naisen Hietalahden satama-altaasta – tikkaista olisi ollut apua

    8. 8

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    9. 9

      Seppo Ojala on pappi, mutta hän ei tiedä, onko Jumalaa olemassa – ”Haluan pysyä mieluummin kriittisenä epäilijänä”

    10. 10

      Suomea uhkaavat yhä rajummat verkkohyökkäykset – ”Olemme kokeneet vain pieniä laineita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    6. 6

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    7. 7

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    8. 8

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    9. 9

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    10. 10

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää