Valikko
Näyttelyarvostelut

Miksi Alvar Aalto puhui suomalaisista metsäapinoina ja miksei kuvataide pysynyt arkkitehtuurin vauhdissa? Modernisminäyttely herättää monta hyvää kysymystä

Modernia elämää! -näyttely Tennispalatsissa on viiden museon yhteisponnistus.

Näyttelyt. Modernia elämää! Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys Hamissa (Eteläinen Rautatiekatu 8) 30.7. saakka.

Suomalainen arkkitehtiryhmä vieraili jatkosodan aikana vuonna 1943 Saksassa tutustumassa sikäläiseen standardisointiin Albert Speerin kutsusta ja oli varsin vaikuttunut näkemästään. Valtuuskunnassa olivat keskeiset arkkitehdit Alvar Aalto, Aarne Ervi, Viljo Revell ja Jussi Paatela. Vieraat tutustuivat myös Hitlerin työhuoneeseen.

Alvar Aalto osallistui matkaan vastahakoisesti ja otti matkan mukanaolijoiden kertoman mukaan ”lähinnä huumorilla”. Tätä kuvaa hänen saksaksi pitämänsä puheen sutkaus: ”Me suomalaiset emme ole natseja, emmekä bolsevikkeja, vaan olemme metsä­apinoita eskimoitten maasta”. Aalto luonnollisesti tiesi Bauhaus-taiteilijoiden kohtalon – maanpakolaisuuden ja keskitysleirit. Vierailusta kerrotaan Modernia elämää -näyttelyssä Tennispalatsissa.

Minkähän takia Aalto ylläpiti eskimomielikuvaa? Olihan Savoy-maljakonkin alkuperäinen nimi Eskimonaisen nahkahousut.


Jokainen aika arvioi menneen uudestaan. Tästä syystä museoiden kokoelmat, jotka kerätään omana aikana, ovat korvaamattoman tärkeitä. Niiden avulla uudelleenarvioinnit ovat mahdollisia.

Helsingin kaupungin taide­museon Hamin ja neljän muun museon kokoelmiin perustuva yhteisnäyttely ei tyhjennä suomalaista modernismia, mutta tar­joaa runsaasti näkökulmia sen hahmottamiseen.

Moderni elämä alkaa näyttelyssä Eliel Saarisen pilvenpiirtäjäsuunnitelmasta Chicagoon vuodelta 1922 ja jatkuu 1970-luvun Merihakaan. Näyttely on, kuten modernismikin Suomessa, arkkitehtuuripainotteinen.


Harri Kalhan sanoin: ”Modernismi oli urbaani, teollistuneen kulttuurin synnyttämä uudenaikaisuuden ideologia”, utooppinen valistusprojekti, populaarikulttuurin vastavoima.

Modernismin sankaritarina Suomessa liittyy teollistumiseen ja kaupungistumiseen. Taustalla vaikutti hyvinvointivaltion luominen koulutus- ja terveydenhoitohankkeineen. Modernismi liittyi myös tieteen kehitysvaiheeseen, puhtaan, valkoisen ja hygieenisen ihailuun. Siinä oli tulevaisuudenuskoa, koneromantiikkaa sekä tekniikan mahdollisuuksien ihannointia.

Suomalaisten ennakkoluulottomuus uutta tekniikkaa kohtaan juontaa varmasti 1930-luvulle, modernismin läpimurtoon ja hyväksymiseen kaikilla kulttuurin aloilla. Sen ikävä kääntöpuoli oli vanhan rakennuskannan ja esineistön väheksyminen tai hävittäminen.

Hamin näyttely tarkastelee tätä vaihetta arkkitehtuurin, kuvataiteen, valokuvan, filmimate­riaalin ja muotoilun avulla. ­Modernismi läpäisi kaikki taiteenlajit, myös musiikin ja kirjallisuuden.

Mistä mahtoi johtua, että modernistinen, edistyksellinen arkkitehtuuri hyväksyttiin köyhässä ja vanhanaikaisessa Suomessa jo 1930-luvulla? Muualla modernismi alkoi kuvataidevetoisesti, mutta Suomessa kuvataide tuli perässä vasta 1950-luvulla. Edwin Lydénin, Birger Carlstedtin ja muutamien muiden 1930-luvun modernistiset yritykset tuomittiin ”juutalais-kubistisen tartunnan saaneiksi”.


Johtuiko kuvataiteen jälkijuna koulutuksesta, Akseli Gallen-Kallelan dominanssista vai vaikutusvaltaisen kriitikon Einari Vehmaksen mieltymyksestä, jonka mukaan Marraskuun liike ilmensi suomalaisuutta parhaiten? Hamin näyttely toteaa tämän kummallisen tilanteen, mutta ei anna vastausta kysymykseen. Eivätkö suomalaiset taiteilijat olleet tietoisia venäläisestä 1910-luvun avantgardismista, vaikka oltiin vuoteen 1917 samaa valtakuntaa ja Strindbergillä järjestettiin heidän töitään esittelevä näyttely?

Saksalaisen Bauhaus-liikkeen vaikutus näkyi Aaltojen työssä, muttei juuri kuvataiteessa. Eikö Bauhausia tai ranskalaista modernismiakaan tunnettu kuvataidepiireissä 1930-luvulla? Luultavasti ei, Tulenkantajia ja muutamia harvoja taiteilijoita lukuun ottamatta. Yhteydet ulkomaille olivat vähäisiä. Maire Gullichsen ja Artek esittelivät ranskalaisia modernisteja jo 1930-luvulla, mutta vaikutteet näkyivät vasta sotien jälkeen.

Design taas oli vahvasti mukana alusta pitäen. Aallon tuotekehittelyä taivutetun puun kanssa pidettiin kansainvälisesti merkittävänä jo omana aikanaan, ja hän sai esitellä sitä vasta-avatussa New Yorkin Modernin taiteen museossa jo 1930-luvulla. Maailmannäyttelyt ja Milanon muotoilutriennaalit edistivät muotoilun tunnetuksi tekemistä ja vientiä.

Kun Hamin näyttelyssä rinnastetaan Marimekon kankaat ja 1950-luvun modernistien kuten Sam Vannin, Unto Pusan, Lars-Gunnar Nordströmin ja Ernst Mether-Borgströmin maalaukset, tajuaa viimeistään, miten paljon kuvataide vaikutti Maija Isolan ja Vuokko Nurmes­niemen töihin.

Hurjista tulevaisuusutopioista kertoo esillä oleva kuuluisa ja onneksi toteuttamatta jäänyt Smith-Polvisen liikennesuunnitelma vuodelta 1968. On hyvä muistaa myös modernismin ”rappiokauden” ylilyönnit. Varsinkin 60- ja 70-luvuilla se tuotti anonyymiä, ikävää ympäristöä, kansainvälistä tyyliä, kuten silloin sanottiin. Voi aiheellisesti kysyä, onko kansainvälisen tyylin virheistä opittu mitään.

Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat ehkä menettäneet vetovastuun. Muotoilun osalta tämä liittyy sekä huonekaluteollisuuden että muotoiluyritysten kuten Arabian kehitykseen. Onko kuvataide nyt edelläkävijä?

Näihin kysymyksiin voi vastata vasta myöhemmin, mutta näyttelylle on suuri ansio, että se herättää tällaisia kysymyksiä.

Fakta

Suurnäyttely


 Modernia elämää on Alvar Aalto -museon, Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon sekä Suomen valokuvataiteen museon yhteisnäyttely.

 Näyttelyn yhteydessä julkaistiin samanniminen, runsaasti kuvitettu kirja, joka syventää näyttelyn teemoja.

 Arkkitehtuurin modernismiin voi tutustua myös Arkkitehtuurin museon Kuinka Suomi modernisoitiin -näyttelyssä.

 Näyttelyyn kuuluu laaja oheisohjelma työpajoineen ja luentoineen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    2. 2

      Hurmaavasti harmaantunut britti paljastui ghanalaiseksi huijariksi, jolle Anja menetti 170 000 euroa – HS esittelee tyypillisimmät verkkohuijaukset ja kertoo, miten niitä voi välttää

    3. 3

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    4. 4

      Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta vakavasti

    5. 5

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    6. 6

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    7. 7

      Ehdokas paiskoo hommia, ja sitten tulee joku Aaltonen ja menee valtuustoon – aakkosilla on väliä vaalikamppailussa

    8. 8

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    9. 9

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    10. 10

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    7. 7

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    8. 8

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    9. 9

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    10. 10

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää