Maailman reunalla Beringinsalmella on seuraava päivä

Lyijynraskaana aaltoileva meri, aaltojen takaa lumisina kohoavat vuoret ja häikäisevä valojuova pilvien raossa.

Selityksiä ei tarvita. Catarina Ryöpyn (s. 1939) viiden valokuvan sarja Yöraja (2009) vie suoraan hänen näyttelynsä ytimeen. Olemme maailman reunalla, arktisella alueella, jossa elämisen ehdot ovat ankarat, eikä luonnon kanssa leikitä.

Kuvat ovat Beringinsalmesta ja vuoret kuuluvat Venäjälle. Merialueen halki kulkee sekä kahden valtion että päivämäärän raja. Toisella puolella ovat Aasia ja huominen, hyvästijättö tai lupaus tulevasta. Raja on sekä konkreettinen että vertauskuvallinen.

Ryöppy on pitkään käsitellyt taiteessaan olemassaoloon, sen rajoihin ja rajoituksiin liittyviä kysymyksiä. Hänen teoksensa eivät kuitenkaan ole suorasanaisen poliittisia. Ne toimivat symbolien ja vertauskuvien tasolla.

Näyttely punoo yhteen neljä Ryöpyn installaatiota vuosilta 2000-2009. Valokuvista, videoista ja äänimaailmoista koostuvat teokset ovat moniosaisia ja katkelmallisia. Samalla kokonaisuus on yhtenäinen tavalla, jossa teokset sulautuvat toisiinsa ja niiden erottaminen toisistaan tuntuu tarpeettomalta. Merimaisemat kuuluvat näyttelyn 36-osaiseen nimiteokseen Aika-Rajoja (2009).

Näyttelyn yhteinen nimittäjä on Alaska, jossa Ryöpyn isoisän isä Johan Hampus Furuhjelm oli kuvernöörinä 1860-luvulla, samoihin aikoihin kun Venäjä myi alueen Yhdysvalloille. Sen päähenkilöitä on Tsamo, pieni alaskalaistyttö, jonka kohtalo kietoutui yhteen Ryöpyn perheen historian kanssa. Tarinan yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole oleellisia, vaan teokset lävistävä vierauden, muukalaisuuden ja kaipauksen tunne.

Tutustuminen suvun historiaan johti uusiin matkoihin ja syvempään kiinnostukseen myös Alaskan asukkaiden nykypäivään. Aika-Rajoja -teoksen kuvat ja videot Ryöppy on kuvannut Inaliqin kylässä Little Diomeden saarella. Saarella asuu 140 tlingit-kansaan kuuluvaa. Heidän pääasiallinen ravintonsa ovat hylkeet. Yhteys mantereeseen hoituu veneillä ja helikoptereilla, jos sää sallii.

Kodittomuutta, pakolaisuutta ja identiteetin rakentumista pohtineelle taiteilijalle kaukainen Alaska ja tlingitien arki näyttää avanneen uuden näkökulman. Raja-alue on heidän kotinsa. Ankarista olosuhteista huolimatta he tietävät keitä he ovat ja pitävät lujasti kiinni arktisen saarensa maaperästä, vaikka viranomaiset ovat yrittäneet saada heidät muuttamaan mantereelle.

He ovat omalla erityisellä tavallaan yhtä vapaita kuin saaren sadat tuhannet linnut, joista ainakin yksi on osunut jokaiseen Ryöpyn valokuvaan.

OIKAISU

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi