Nainen ei suostu katseiden leikkiin

Denise Grünstein: Figure Out 15.8. saakka Kiasmassa (Mannerheiminaukio 2), ti 10-17, ke-pe 10-20.30, la-su 10-18.

Denise Grünstein: Dear Prudence 30.5. saakka Korjaamo Galleriassa (Töölönkatu 51b), joka päivä 11-17.

Meri ja hiekkaranta, nainen ja valkoisella liinalla peitetty pöytä - ja hiukset.

Siinä elementit, jotka tulevat vastaan monessa kuvassa Denise Grünsteinin näyttelyn ensimmäisessä huoneessa Kiasmassa. Kuvasarjan - ja koko näyttelyn - nimi on Figure Out, ota selvää.

Hiukset ovat voiman symboli, mutta irrallisina niissä on jotain kammottavaa. Kun ihmistä halutaan nöyryyttää, hänen hiuksensa ajellaan.

Hiukset ovat olennainen osa naisen ulkonäköä, mutta mitä tapahtuu, kun nainen kätkee kasvonsa kokonaan hiuksiinsa? Kun hän ei suostu katseiden leikkiin vaan vetäytyy omaan todellisuuteensa.

Grünstein leikkii hiuksiin liittyvillä assosiaatioilla. Lisäksi hän sitoo kuviinsa viitteitä niin maalaustaiteen kuin valokuvauksen historiaan. Figure Out -sarja on kuvattu Tanskan Skagenissa, jossa pohjoismaiset taiteilijat 1800-luvun lopussa viettivät kesiään maalaten. Sukupuolikoodien häilyvyys tuo mieleen Man Rayn valokuvat.

Denise Grünstein (s. 1950) syntyi Helsingissä, mutta on kuusivuotiaasta asunut Ruotsissa. Siellä hänet tunnetaan julkkisten ja muodin omaperäisenä kuvaajana, joka on 2000-luvulla keskittynyt vapaaseen valokuvataiteeseen.

Nyt Grünstein esittelee tuotantoaan synnyinkaupungissaan kahdessa paikassa: Kiasman retrospektiivi näyttää valikoiman viidestä kuvasarjasta, ja Korjaamon galleriassa on esillä vielä kuudes sarja. Kuvasarjoista vanhin on Zone V vuodelta 1998, muut ovat 2000-luvulta.

Mustavalkoinen Zone V syntyi matkoilla Itä-Euroopassa. Nimi on peräisin amerikkalaiselta valokuvaajalta Ansel Adamsilta, joka nimesi harmaa-asteikon keskimmäisen sävyn vyöhyke viitoseksi. Zone V on siis täsmälleen yhtä kaukana mustasta kuin valkoisesta, harmaan sävyistä kaikkein "harmain".

Grünstein kuvasi Zone V:n keskitysleireillä ja teki näin retken omaan juutalaiseen historiaansa. Auschwitzissa harmaa taivaskin on uhkaava.

Myös toinen kuvaajan omaan henkilöhistoriaan liittyvä sarja Malplacé on mustavalkoinen. Sen Grünstein on kuvannut Hangossa, jossa hänvietti lapsuutensa kesälomia. Malplacé merkitsee väärässä paikassa olemista. Kuvien naisen ja paikan välillä vallitsee outo jännite. Grünstein liikkuu lapsuuden ja aikuisuuden, suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välissä. Hänen kuvansa ovat kuin still-otoksia tuntemattomasta elokuvasta.

Samantapainen vaikeasti määriteltävä tunnelma on kuvasarjassa Figure in Landscape, hahmo maisemassa.

Grünstein kommentoi siinä romantiikan maisemamaalareita. Kun esimerkiksi Caspar David Friedrich maalasi usein mahtavan luonnonnäkymän eteen miehen, joka sulautuu maisemaan, Grünsteinin kuvien nainen ei ole millään tavalla tasapainossa maiseman kanssa. Hän pakenee sitä tai käyttäytyy muuten oudosti.

Grünsteinin naishahmot eivät ole osa luontoa, kuten miehinen katse taidehistoriassa on usein määritellyt.

Nämä naiset herättävät levottomuutta ja ovat sukua esimerkiksi amerikkalaisen Cindy Shermanin valokuvien hahmoille. Sherman on itse omien kuviensa malli, kun Grünstein käyttää näyttelijää. Tarinallisuus ja elokuvallisuus ovat tuttuja kummallekin.

Korjaamolla esillä oleva Dear Prudence -sarja näyttää aluksi viisi tyttöä kaukaa kuvattuna aurinkoisella hiekkarannalla. Sitten mennään äärimmäisen lähelle: käsi, hiukset, hameenhelma.

Lähikuvien karkea rakeisuus kertoo, että tyttöjä ei ole lähestytty fyysisesti, vaan optisesti: tekemällä osasuurennoksia kaukaa otetusta kuvasta. Joku tarkkailee tyttöjen leikkiä.

Sarja tuo mieleen Michelangelo Antonionin elokuvan Blow-Up, jossa valokuvaaja etsii ottamastaan kuvasta todisteita murhasta.

Denise Grünsteinin kuvissa on kautta linjan voimakas lataus: tuntuu siltä, että kohta tapahtuu jotain. Kuvat kutkuttavat katsojan mielikuvitusta.

Grünstein sanoo: Se, mitä en ymmärrä, kiinnostaa minua.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi