Kaktuksesta kasvoi Lady Gaga

Tanssi. Kaupunkifestivaali nimeltä Kaktus ei kuulosta valoisimmalta menopalalta, ainakaan joulukuussa, mutta nimen uhmaaminen tässä tapauksessa kannattaa.

Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä, latvialaisen koreografin Olga Zitluhinan Quick Time Player meni jo, mutta ohjelmistossa on vielä muun muassa tanssiryhmä Gruppen Fyranin mainio Äiti. Se on nykytanssin poppia parhaimmillaan.

Harmi, että latvialaisryhmän vierailu jäi yhteen kertaan, sillä esitys oli kuin vaikeimman mahdollisen koreografian oppitunti. Siinä nimittäin tanssi onnistui ironisoimaan ooppera-aarioita. Donizettin Una furtiva lagrima viritti melkoisia patetian ansoja, mutta tanssijat välttivät ne omaperäisillä, tarkoilla rytmeillä ja rujolla ilmaisulla. Mustaa huumoria tanssin keinoin, mahtavaa.

Koko festivaalin mittainen herkku on tanssiva muusikko Marjo Kiukaanniemi, jonka Alive in Concert (Elossa konsertissa) on hauska ja herkkä puheenvuoro esiintyjän työn autuuksista ja kamaluuksista.

Pianolla kiipeilevä ja johtoihin kääriytyvä Kiukaanniemi on hetkittäin kuin metsäsuomalainen versio Lady Gagasta. Amerikkalaista esikuvaa olisi kuitenkin tarvittu enemmän, sillä liike jäi lopulta musiikin jalkoihin. Beethovenin Kuutamosonaatti-kohtaus esitteli omaperäisen artistin ja tanssijan, joka kuitenkin katosi Joel Sulvan multi-instrumentaalisen musiikin alle. Olisi ollut hienoa nähdä tanssissa sitä samaa vastaansanomista, jota oli sen punahameisen tytön lavaolemuksessa.

Pianonpenkistä henkiin herätetty, rumpaliksi ja tanssijaksi muuntunut Jere Kolehmainen lunasti paikkansa lavalla.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi