Kesän muistot lämmittävät marraskuuta

Arja Raatikainen on esiintyjänä omaa luokkaansa

 Tekisi mieli käyttää Arja Raatikaisen soolosta Kesämuistoja vähän äitelää ilmaisua suloinen. Mutta sellainen se on. Ilman mitään rivien väleistä luettavaa keljuilua, koska teoskin on raikas ja vailla mitään kyynisyyttä.

Raatikainen on ihan omaa luokkaansa esiintyjänä ja koreografina. Fantastinen liikkuja, jonka pään sisäinen valoisa maailma manifestoituu fyysisellä tasolla esityksessä. Memmu Kaesten lavastus liikkuu samalla tasolla - näyttämölle on näperrelty kaikkea kivaa ja hyväntuulista hilipiliä. Päivi Uusitalon suunnittelema asu on muodikkaasti retroa. Mekon kuviointi tuo mieleen kirahvin, mikä on taas hauska viittaus Raatikaisen eläinmaailman alter egoihin.

Alussa meren äänet ja kitaran rauhoittava arpeggio luovat illuusion rantamaisemasta, jossa tanssija lilluttelee varpaitaan ja piirtelee pyörylöitä rantahiekkaan. Vauhti kiihtyy ja tanssiin tulee kevythurmioitumista kesän ihanuudesta.

Pian herää epäilys, ettei kaikki olekaan vain kesäkuvaelmaa. Aeresolipurkkiin pakatut tuoksut edustavat päähenkilölle konsentroitua kesää. Taustalla pimeässä lurkkii jotain uhkaavaa. Elämä ei olekaan pelkkää suvivirttä.

Lähes inhorealistisessa kohtauksessa rehellisesti keski-ikäinen nainen yrittää tihrustaa tuoksupurkin pientä pränttiä, elämän syksy lähestyy. Säilötty rantahiekkakin valuu sormien välistä ajankulun väistämättömyyden symbolina.

Pienessä intiimissä Valtimonteatterin tilassa esiintyjä joutuu väkisin kontaktiin katsojien kanssa. Herkullisia ovat ne pienet intensiiviset silmäykset, joita Raatikainen luo suoraan katsomoon.

Episodimainen esitys tarjoilee useita pieniä herkkusia nautittavaksi. Hauskimmasta päästä on riemastuttavan liikunnallisesti esitetty kaiken maailman hapsenkakkiaisten katalogi. Yksi kohtauksista on absurdiudessaan niin odottamaton ja yllättävä, ettei sitä sovi tässä edes spoilata.

Raatikaisella on myös selvästi ekologinen viesti kesämuistoissaan.

Turvallisessa nurkkauksessaan hän lukee ahdistuneen oloisena maapalloa uhkaavista vaaroista ympäröiden itsensä keinotekoiseen kesän ääni- ja kuvalavasteisiin.

Arja Raatikainen esittelee Kesämuistoissa monipuolisen persoonansa rehellisesti itsensä likoon pistäen. Jotain muistumia nähdään myös hänen aiemmista eläinhahmoistaan, aistillisen nautinnollisesti.

Kesämuistot tuovat virtaa ja hyvää oloa tähän pimeimpään vuodenaikaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi