Akat laukovat muitten totuuksia

teatteri. Muutama vuosi sitten tv:stä tuli riemastuttava brittisarja Grumpy Old Women. Siinä joukko hapannaamaisia tätejä valitti kaikesta: niin pientä ärsytyksen aihetta ei löytynyt, etteivätkö Tena-leidit olisi kehdanneet käydä sen kimppuun.

Lakonisista töräyksistä on koottu marmatuspotpuri Kärringar mot strömmen, johon kommentteja on osin suomalaistettu. Peilistä tervehtii Jörn Donner, lapset katsovat Salkkareita, miehet tulevat Marsista ja naiset Hulluilta päiviltä. Lyhyet pätkät alkavat jonoon asetettuina tuntua pikemminkin paasaavilta kuin vapauttavilta.

Nämä kolme keski-ikäistä Charlien enkeliä saavat toki yleisön hörähtelemään, karismaattisia ja itseironian taitavia esiintyjiä kun ovat. Ragni Grönblom-Jolly saa kiinni siitä, miltä tuntuu olla yhtä aikaa sekä äiti että tytär. Laila Björkstam ihmettelee, miksi nuoria pitää koko ajan viihdyttää. Anja Bargum ei ole millään mittapuulla vanha, mutta kyllä häntäkin sapettaa. Nainen taitaa olla liian vanha jo varsin nuorena.

Näyttelijät esittelevät itsensä heti aluksi, mutta henkilökohtaista suhdetta heihin ei synny. Valituksiin liittynyt ähäkuttimainen maku omasta häpeämättömyydestä kun teki niistä tv:ssä niin herkullisia.

Mukaan mahtuu herkkupaloja: Hobby Hall -mania, onnistunut vaatteilla pelaaminen sekä yleisön piikittely virkistävät. Mutta mitähän Grumpy Old Women -sarjan naiset tästä sanoisivat?

"Nykyään teatterissakin esitetään vain tv:stä tuttuja juttuja, kukaan ei tee kunnon käsikirjoituksia!?"

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi