Kevyttä metallia, raskasta asiaa

Baltic Circle -teatterifestivaali pyörähti keskiviikkona käyntiin ja jatkuu sunnuntaihin. Teemana on ääni. Festivaalin teoksissa ääniteokset ja musiikki kohtaavat teatterin, performanssin ja esitystaiteen.

Esityksissä haastetaan perinteinen käsitys siitä, mikä merkitys musiikilla ja äänillä teatteriesityksissä on, mutta myös äänen filosofista, yhteiskunnallista ja psykologista ulottuvuutta puntaroidaan. Kuka saa äänensä kuuluviin taiteessa? Kenen ääntä kuunnellaan ja ymmärretään?

Ääntä riitti ainakin keskiviikon rouheisessa ja innolla tehdyssä esityksessä, jonka läväytti KokoTeatterin lavalle norjalainen performanssiryhmä Baktrüppen. Se on harjoittanut häiriköintiä jo vuodesta 1986. Kuullaan tunnin ajan huumaavaa kolinaa, kilinää, huutoa ja epävireistä soittoa itse keksityin soittimin.

Kun Light Metal Bandin viiden haarniskoihin pukeutuneen henkilön sotisopia katsoo tarkemmin, erottaa oluttölkkejä, haarukoita, kattiloita. Puvut muodostavat lavastuksen itsessään: rönsyilevä kattaus talouskriisin takapihoilta.

Parasta kokonaisuudessa on keveys, siihen viittaa nimikin. Esiintyjien asut ovat kapitalismin haarniskoja, joihin ihmiset pukevat itsensä joka päivä, koska elämä vietetään kuluttamisen taistelutantereella.

Esitystä hallitsee vahva, kafkamainen tunnelma, johon nykyinen taloustilanne on maailman syössyt. Light Metal Band etenee osin lastensadun opettavaisella logiikalla. Perusidean ryhmä sai esitykseensä tutustuessaan Maltalla moderniin rahapajaan ja ritareiden haarniskoihin.

Valmistui esitys, jossa mietitään, mistä arvo syntyy. Suurin osa rahan arvosta ei koostu muusta kuin mielikuvista. Ne jäsentyvät kulttuurisidonnaisesti: saksalaiselle esitys tarkoittaa muuta kuin vietnamilaiselle. Kenen kieltä raha - tai performanssi, jossa kerrotaan rahasta - puhuu? Light Metal Band tarvitsisi klubin ilmavuutta ja stimulanssia yleisöstä, jotta se toimisi loistavasti. Nyt tulos on ihan ok.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi