Kolme sisarta juoksee kammarissa

Ruotsalaisen Maria Blomin näytelmä isänsä syntymäpäiväjuhlia järjestelevästä kolmesta sisaruksesta sisältää selkeitä henkilökuvia ja haasteellisen rakenteen.

Lilla Teaternissa Bondjävlar-näytelmän tapahtumat ja puheenparsi on siirretty Pohjanmaalle alkuperäisnimen Masjävlar viitatessa nimenomaan taalainmaalaisiin.

Kaksi vanhinta sisarta Eivor ( Pia Runnakko) ja Gunilla ( Ragni Grönblom) ovat perustaneet perheet ja jääneet asumaan kotipaikkakunnalle. Nuorin sisar Carina ( Nina Kaipainen) työskentelee mainostoimistossa Helsingissä, eivätkä sisaret pysy kärryillä hänen miessuhteissaan.

Tapahtumapaikka on kammari keittiön ja ruokasalin välissä, tavarakasoista päätellen entinen lastenhuone. Sinne sisarukset pakenevat itkemään, nauramaan ja tilittämään toisilleen tunteitaan.

Sinne tunkeutuvat naapurin emäntä ( Christina Indrenius-Zalewski), naapurin aikamiespoika ( Pekka Strang) ja sisarusten setä ( Sixten Lundberg). Sisarusten vanhempia ei nähdä lavalla lainkaan.

Näytelmässä ei ole järin paljon toimintaa, henkilöt pääasiassa tilittävät vuosien takaisia tapahtumia. Ohjaaja Maria Sid on ratkaissut hankalan tilanteen juoksuttamalla näyttelijöitä tehokkaasti menneeseen aikaan unohtuneen huoneen ovissa.

Grönblomin ja Runnakon roolitöissä on hyvällä oraalla yhteen kokoontuneiden sisarusten taantuminen lapsuusajan asetelmiin, mutta vielä ensi-illassa jännitteet jäivät yleisen melskeen jalkoihin.

Hosuva ihmiskuvaus peittoaa alleen myös näytelmän dramaattiset käänteet. Itsemurhayritys ja sydänkohtaus tulevat katsojalle täysin pohjustamattomana yllätyksenä, eikä niihin ehdi reagoida muuten kuin nauramalla.

Nauru maittoi. Harmi, että sen lähteenä olivat näyttelijöiden tekniset taidot, eivät niinkään näytelmän tapahtumat.

Kokkolassa ja Kouvolassa näytelmä on nähty suomeksi nimellä Takaisin maalle. Lilla Teaternin näyttämöllä Bondjävlar ei yksinkertaisesti ole ehkä oikeassa paikassa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi