Virtaa teatterin valonheittimiin jauhaa vanha jopo

Q-teatterissa vieraileva Teatteri Pensas inspiroitui ilmastoaiheista

 Katsojat astuvat puolihämärään saliin, jossa kolme valonheitintä pätkii hataraa valoa. Heittimet toimivat nimittäin lihasvoimalla. Virtaa niihin jauhaa vanhan jopon selässä istuva näyttelijä ja myöhemmin pestin saa myös katsoja.

Se on Teatteri Pensaan ilmastonäytelmän ehdottomasti paras keksintö. Pettymys. Oikeat esitysvalot sytytetään melkein heti näytelmän alettua. Olisi ollut uskottavampaa ja myös hauskempaa, jos yleisölle olisi jaettu vuorolippuja generaattoriksi.

Yhteinen päämäärä on idealtaan kuin AA-kerho. Tunnustaudumme kaikki öljyriippuvaisiksi, ja siitä alkaa riippuvien terapiaistunto - tai valistusluento. Alkaa kahdentoista kohdan parannusohjelma.

Koululaisille suunnattu ilmastonmuutosta ruotiva esitys vilisee nimittäin tilastoja, prosentteja, lukuja, faktaa faktan perään. Luetaan myös uutisia tulevaisuudesta.

Väliin on onneksi ripoteltu myös teatterinomaisempaa kerrontaa, jossa vesikulho esittää merta ja postikortti mereen uppoavaa Suurkirkkoa. Tai tehdään sketsejä puhelinkeskusteluista ympäri maapallon. Vaikka Kööpenhaminan ilmastokokous lähenee, ei maapallo pyöri yhtään hitaammin kohti katastrofeja.

Kiina ja Amerikka käyvät päästöpoliittista varjopainia, ja Australia säestää putkesta tehdyllä didjeridoo-puhaltimella. Taustalla pyörivä maapallo muuttuu yllättäen diskopalloksi. Niin paljon välitämme.

Jännitystä esitykseen tuo ympäristöanarkisti. Hänet kuitenkin taltutetaan hyvin nopeasti.

Esitys operoi suorassa yleisökontaktissa. Hyvä niin. Koululaisyleisö eli mukana hyvin kiinnostuneena.

Koulutunnin mittainen esitys pätkii opetustyötään lauluihin, joita on tehty porukalla. Iskevimmillään mieleen jää kertosäkeitä. "Pidä viikossa lihaton päivä!" Niin, mutta ei kai sen pitänyt olla esityksen keskeisin viesti.

Kuluttajavalistuksen keskellä säväytti mainio ilmiö: metsäpuutarhat eli metsät, joihin istutetaan kaikkea luonnonvaraista ja syömäkelpoista. Tällaisista esimerkeistä olisi halunnut kuulla ja nähdä enemmänkin.

Yhteinen päämäärä Puoli-Q-teatterissa 14. marraskuuta saakka, Tunturikatu 16.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi