Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Isä Mitro loukkaantui toimittajille

Mitro Repo lähti politiikasta ja palasi papiksi mutta saattaa ryhtyä uudelleen poliitikoksi.

Kuukausiliite
 
Outi Pyhäranta
Isä Mitron työpaikka Uspenskin katedraali näkyy Kappelin ikkunoista.
Isä Mitron työpaikka Uspenskin katedraali näkyy Kappelin ikkunoista. Kuva: Outi Pyhäranta

Hän saapuu ravintola Kappeliin mustiin pukeutuneena, sillä iltapäivällä hän toimittaa hautauksen.

Mitro on taas Isä Mitro, pappi, ei enää europarlamentaarikko Mitro Repo.

Haastattelupaikaksi hän valitsi ravintola Kappelin, eikä sattumalta. Tästä hän käveli kouluun Norssiin joka päivä, ja nykyinen työpaikka on naapurissa Katajanokalla.

”Isoisäni muuten, joka oli Helsingin Sanomien venäjänkielisen osan vastaava toimittaja, tapasi isoäitini täällä Kappelissa”, Mitro huomauttaa. ” Kusti Repo, löytyy teidän yhtiön hallituksen seinältä taulusta.”

Kun Mitro Repo valittiin 2009 europarlamenttiin, hänestä puhuttiin kansanmiehenä, vaikka Repo kuuluu selvästi sivistyneistöön.

Hänen lapsuudenkotinsa oli ortodoksipappila Kruununhaassa Liisankadulla. Kun Mitro oli koulupoika 1960-luvulla, isän serkku Eino S. Repo oli Yleisradion pääjohtaja ja toinen serkku Ville Repo Gummeruksen ja Weilin & Göösin kirjallinen johtaja.

Sivistyskodin poikana Mitro kävi Helsingin poikanorssin klassisen linjan ja opiskeli sitten yliopistossa klassisia kieliä.

Isoisä Kusti Repo oli kuulunut samaan piiriin kuin Akseli Gallen-Kallela, E. N. Setälä ja Eino Leino. Kusti Repo oli myös järjestelemässä Suomen ortodoksien itsenäisyyttä, kun bolševikit olivat ottaneet vallan Venäjällä.

”Koko kansallinen kirkkokuntamme on hänen ideansa”, Mitro Repo sanoo.

Kansanmieheksi Isä Mitrolla on siis ollut jo syntyessään melkoinen kulttuuripääoma.

”Ei kai sitä esiintyisi ortodoksipappina, jos ei olisi jotain juuria”, Mitro Repo sanoo. ”Kaikkia ansioita menestymisistäni ja vastoinkäymisistäni en voi lukea vain omikseni.”

Suuri vastoinkäyminen sattui 2014: Mitro Repo sai europarlamenttivaaleissa alle yhdeksäntuhatta ääntä ja menetti paikkansa. Viisi vuotta aikaisemmin hän oli ollut yli 70 000 äänellä kolmanneksi suosituin ehdokas.

Mitä oli tapahtunut?

Mitro Repo muistelee, miten hänen ystävänsä, toimittaja Erkki Toivanen, varoitti Repoa pyrkimästä Euroopan parlamenttiin. Sinut tullaan häpäisemään, Toivanen oli sanonut.

Niin tapahtui. Marraskuussa 2011 Ylen A-studio julkisti kyselyn, jonka se oli tehnyt EU-parlamentissa työskentelevien suomalaisten parissa. Toistakymmentä vastaajaa kertoi nimettöminä Revon kohtelevan naisia sopimattomasti.

”Se oli niin alhaista, etten halua siihen enää puuttua. Lähdesuojaa ei ymmärtääkseni ole tarkoitettu ihmisten mustamaalaamiseen.”

Muuten Mitro Repo sai Brysselissä olla liiankin rauhassa suomalaiselta julkisuudelta.

Hänen mielestään suomalaiset toimittajat haastattelevat mepeistä aina samoja suosikkejaan. Hän itse ei näihin kuulunut.

”Politiikan toimittajat ovat minulle outoja lintuja, en ole heihin päässyt tutustumaan”, hän muotoilee sarkastisesti.

Sanottavaa Revolla olisi, erityisesti Euroopan kriiseistä.

”Pakolaiskriisi on monta kertaa vakavampi kuin eurokriisi. Hallitsematon kansainvaellus on tehnyt aseettomiksi kaikki maat, suurimmista pienimpiin.”

Repo haluaa kiinnittää huomiota vastaanottokeskuksia perustaviin yrityksiin.

”Voittoa tavoittelevat yritykset yrittävät käyttää hyväksi tätä hädänalaista tilannetta. Jos maahanmuuttajien pitää noudattaa Suomen lakeja ja tapoja, myös viranomaisten ja palveluntarjoajien pitää noudattaa niitä.”

Vielä huolestuneempi Repo on siitä, että EU:n suuret jäsenmaat ovat määrittäneet unionin suhtautumista Venäjään.

”Sen seurauksista saamme nauttia nyt. Venäjän vähättely on ollut kohtalokasta. Minun on helppo ymmärtää Venäjän reagointia.”

Revon mielestä EU:ssa ei ymmärretä Itä-Eurooppaa. Hän kertoo yrittäneensä filologina opettaa Brysselissä, että eurooppalaisuus perustuu latinan, kreikan, heprean ja lisäksi muinaiseen kirkkoslaaviin, jonka pohjalle on rakentunut Euroopan itäisten osien kulttuuri.

”Missä se historia on nyt? Se on tässä. Entä huomenna? Riippuu siitä, mitä me tänään teemme. Huomiseen mennessä se muuttuu historiaksi.”

Pudottuaan europarlamentista Repo palasi vanhaan työhönsä Helsingin ortodoksisen seurakunnan papiksi.

Viime kevään eduskuntavaaleihin häntä pyydettiin taas ehdokkaaksi, mutta Repo ”ei ehtinyt”. Ensi vaalien aikaan hän saattaa olla vähemmän kiireinen.

”Mutta jos kysytään, missä hän on nyt, niin kyllä hän on aina ja iankaikkisesti Kappelissa.”

Mitro Repo on syntynyt vuonna 1958 ja valmistunut Kuopion ortodoksisesta pappisseminaarista 1987. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin sosiaalidemokraattien listalta sitoutumattomana ehdokkaana 2009.

Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Euroedustaja Mitro Repo vuonna 2009.
Euroedustaja Mitro Repo vuonna 2009.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?